Kaarlo.
Ei, vaiti! Sata valtakuntaa
Jos selin nähdä täytyis, pelastusta
En ystäviä uhraamalla osta.
— Tee tehtäväsi. Sotakuormastomme
Vie laivahan.
Du Chatel.
Se äkkiä on tehty.
(Rientää pois. Agnes Sorel itkee katkerasti).
Seitsemäs Kohtaus.
KAARLO ja SOREL.
Kaarlo (tarttuen hänen käteensä).
Äl' itke, Agnes kultani! Loiren
Tois' puollakin on Franskanmaata vielä,
Me rikkahampaan maahan muutetaan.
On taivas siellä lauha, pilvetöin,
Ja tuulet lempeät ja tavat miedot
Ja puhtahat; siell' laulut soivat aina
Ja rakkaus ja riemu kukkivat.
Sorel.
Sen kurjan päivän nähdä saanko vielä?
Maankiertäjäksi kuninkaamme kääntyy,
Pois isän huonehesta poika siirtyy
Jo kehtoansa selin katselee.
Oi, maata herttahaista, meiltä jääpää,
Sua emme riemullisna polje koskaan!
Kahdeksas Kohtaus.
La HIRE tulee takaisin. KAARLO ja SOREL.
Sorel.
Te yksin? Häntä ette jällen tuo?
(Häntä tarkemmin silmäillen).
La Hire! Mik' on? Min katsantonne lausuu?
Mit' uutta turmaa taasen?