Kaarlo.
Mit', airut, tiedät? Mik' on asias?
Airut.
Ken on se, joka Kaarlo Valois'in,
Ponthieu'in kreivin, eestä haastaa täällä.
Dunois.
Haa, airut kurja, konna kunnotoin!
Vai tohdit Franskalaisten kuninkaan
Sa alustalla omallansa kieltää?
Sua sotapukus suojaa, muutoin sinun —
Airut.
Yks' ainoa on Franskan kuningas,
Ja hän Englantilaisten luona viihtyy.
Kaarlo.
Ei, malta, serkku! Asiasi, airut?
Airut.
Pääpäällikkömme, surkutellen verta,
Jo vuotanutta, vasta vuotavaa,
Ei anna miekan irki päästä vielä
Vaan ennenkuin Orleans'iin hyökätään,
Sull' suostumusta huokeaa hän tarjoo.
Kaarlo.
No, lausu!
Johanna (astuen eteenpäin),
Sire! Mun tuota puhutella
Sun eestäs anna.
Kaarlo.
Teepäs niin ja päätä
Sie, neitsyt, rauhako vai sota olkoon.
Johanna (airuelle).
Ken herras on? Ken suullas haastaa?