Airut.
Kreivi
Sal'sbury, Brittiläisten päällysmies.
Johanna.
Se valhe on. Sun kauttas hän ei haasta.
Ken elää, haastelee, ei kuolehet.
Airut.
Pääpäällikkömme elää tervehenä
Ja voimallisna, teille turmioksi.
Johanna.
Hän eli lähteissäs. Tän' aamuna
Hän ammuttiin, kun Orleansïa
Hän Latournelle'n tornilosta väijyi.
— Sa naurat kaukanaista mainitessain?
Mua ällös, silmiäs sa usko vaan!
Sa hänen saattoseurueensa kohtaat,
Kun jalkasi sun täältä vievät pois!
No, airut, lausu, mik' on asias.
Airut.
Jos käsketyitä ilmi tuoda tiedät,
Sen tunnet, ennenkuin sen lausunkaan.
Johanna.
No, tunnen niin, vaan minun asiani
Sie kuule nyt ja ruhtinaille, jotka
Sun tänne työnsivät, nää sanat lausu:
— Englannin kuningas ja herttuat
Bedford ja Gloster, maamme raastajat!
Te taivon kuninkaalle vastatkaat
Sen veren eestä, jonka vuodatitte!
Te kaupunkimme heittäkäätte, jotka
Te vasten oikeutta vallotitte?
Kas, neitsyt entää taivon kuninkaalta
Teill' rauhaa tarjomaan tai turmiota.
No, valitkaatte! Sillä teidän tietää
Sen lausun nyt: Ei Franskan maata teille
Oo suonut poika Marian — vaan Kaarlo,
Dauphin, mun herrani, joll' Jumala
Sen antoi, Parisiin on astuva,
Kaikk' valtakunnan suuret seurassaan.
— Nyt, airut, joudu joutumalla täältä,
Sill' ennenkuin jo leiriin ennätät
Ja viestit saatat, neitsyt siellä on
Ja Orleans'in voitonmerkin tuo.
(Hän menee. Kaikki lähtevät liikkeelle. Esirippu lasketaan).
TOINEN NÄYTÖS.
Maisema vuorten lomassa.
Ensimmäinen Kohtaus.