Raimond.
Ken teitä ruokkii? kenpä eläimiltä
Ja ihmisiltä, julmemmilta, suojaa?
Ken sairahana teitä hoitelee?
Johanna.
Ma kaikki kasvit, kaikki juuret tunnen:
Ma lampahista syötävät ja hyljyt
Oon oppinut — Ma tähtilöitten retket
Ja pilvilöitten kuivun ymmärrän
Ja vesisuonten juoksun kuulen. Suurta
En kaipaakaan, ja täynnä eloa
On luonto.
Raimond.
Se syytös julma teidän vaikahutti?
Nyt haastaa voitte, kuninkaamme eessä
Kun haastaa tarvittiin, te hämmästyitte?
Johanna.
Ma äänetöinnä taivuin kohtaloon,
Jon mestarini, taivon Herra, sääsi.
Raimond.
Ei vastausta teillä isällenne!
Johanna.
Min isä lausui, Herra lausui myös,
Ja isällistä kärsin.
Raimond.
Taivas itse
Ol' teitä vastaan!
Johanna.
Taivas haastoi: siksi
En hiiskunut.
Raimond.
Yks' ainokainen sana
Ois teidän voinut puhdistaa, ja mailman
Tän hairauksen valtaan hylkäsitte?
Johanna.
Ei hairausta tuo, vaan sallimusta.