SCHWEIZER (ulkona). Rynnätkää, iskekää! Murtautukaa sisään! Näen valoa, tuolla hän varmasti on!
FRANS (polvillaan). Kuule rukoukseni, taivaan Jumala! — Tämä on ensi kerta — eikä se varmaan vastakaan tapahdu —. Kuule minua, taivaan Jumala!
DANIEL. Mitä, mitä te nyt? Tuohan on jumalatonta rukoilemista!
(Väen vilinää.)
HÄLYÄ VÄKIJOUKOSTA. Varkaita! Murhaajia! Kuka rymyää niin kamalasti keskellä yötä!
SCHWEIZER (yhä ulkona). Iske ne takaisin, veikko. — Piru se tulee noutamaan teidän herraanne. — Missä se rietas on joukkoineen? — Pidähän vartiota linnan ympärillä, Grimm —. Hyökätkää kehysmuurille!
GRIMM. Noutakaa sytykkeitä —. Me tuonne ylös tai hän alas sieltä. —
Tuikkaanpa tulta hänen saleihinsa.
FRANS (rukoilee). En ole ollut tavallinen murhamies, Herra Jumala, — en ole takertunut pikku asioihin, Herra Jumala —.
DANIEL. Jumala meitä armahtakoon! Hänen rukouksensakin tulevat synniksi.
(Kiviä ja tuohuksia lentää. Ikkunaruudut lyödään sisään. Linna palaa.)