OCTAVIO PICCOLOMINI. ISOLANI astuu huoneeseen.
ISOLANI.
Täss' olen — Ketä muita tulee vielä?
OCTAVIO (salamielisesti).
Sananen teille, kreivi Isolani.
ISOLANI (salamielisesti).
No, joko? Käykö toimeen ruhtinas?
Te minuun saatte luottaa. Koetelkaa!
OCTAVIO.
Voi käydä niin.
ISOLANI. En, herra veli, kuulu semmoisiin, jotka sanoill' uljailee, vaan tekoon vaadittaissa pakoon pötkii. Kokenut herttualt' oon ystävyyttä, Jumala nähköön! Herttuaa saan kiittää kaikesta. Hänt' en petä.
OCTAVIO.
Saadaan nähdä.
ISOLANI. Varuilla olkaa! Kaikk' ei sitä mieltä. Tääll' useakin pitää hovin puolta eik' äskeist' allekirjoitusta, joka otettiin varkain, katso sitovaksi.
OCTAVIO.
Vai niin! Ne herrat mulle ilmoittakaa!
ISOLANI.
Hiis! Kaikki saksalaiset puhuu niin.
Myös Esterházy, Kaunitz, Deodati[49]
sanovat: hovia on toteltava.