WALTER (ulkona).
Sa olet tullut!
WILHELM (ulkona).
Isä! Armas isä!
TELL (ulkona).
Täss' olen jälleen. Missä äitinne?
(Astuvat sisälle.)
WALTER. Ovella tuossa, etemmä ei jaksa, vavistaa häntä säikähdys ja ilo.
TELL.
O, Hedwig, Hedwig! Äiti lasteni!
Jumala auttoi; erota ei meitä
tyranni enää.
HEDWIG (häntä kaulaten).
Tell! Sun tähtes surin.
(Munkki tulee tarkkaavaiseksi.)
TELL.
Nyt iloitse ja murhemuistot jätä!
Täss' olen taas. Tää on mun majani!
Omalla seison jälleen turpehella.
WILHELM.
Mut miss' on jouses, isä? Nää en sitä.