— autuudelta, kirjoittaa vuosituhansien tahdolle kuin metalliin, — kovempina kuin metalli, jalompina kuin metalli. Täydellisesti kova on yksin jaloin.
Tämän uuden taulun, oi veljeni, minä asetan teidän yllenne: tulkaa koviksi! —
30.
Oi sinä minun tahtoni! Sinä kaiken hädän kääntyminen, sinä välttämättömyyteni! Varjele minut kaikista pienistä voitoista!
Sinä sieluni sallimus, jota minä kohtaloksi kutsun! Sinä minussa, minun ylläni oleva! Varjele ja säästä minut yhteen ainoaan suureen kohtaloon!
Ja sinun viimeinen suuruutesi, minun tahtoni, säästä se viimeisesi varalle — jotta sinä olet järkähtämätön voitossasi! Oi, ken ei voittoonsa kukistunut!
Oi, kenen silmä ei pimentynyt tässä juopuneessa hämäryydessä! Oi, kenen jalka ei horjunut ja unhoittanut voitossa — seisoa! —
— Jotta minä kerran olisin valmis ja kypsynyt suurena keskipäivänä: valmis ja kypsä kuin hehkuva metalli, salamoista raskas pilvi ja paisuva maitoutare: —
— valmis itseeni ja kätketyimpään tahtooni: jousi, palaen kaipuusta nuoleensa, nuoli, palaen kaipuusta tähteensä: —
— tähti, valmis ja kypsä keskipäivässään, hehkuva, lävistetty, autuas hävittävistä auringonnuolista: —