Saattoi olla hyvä tuolle pienten ihmisten saarnaajalle, että hän kärsi ja kantoi ihmisen synnin. Mutta minä iloitsen suuresta synnistä suurena lohdutuksenani.
Mutta tällainen ei ole sanottu pitkiä korvia varten. Jokainen sana ei kuulu myöskään jokaisen suuhun. Ne ovat hienoja kaukaisia asioita: niitä älkööt lampaankynnet tavoittako!
6.
Te korkeammat ihmiset, luuletteko, että minä olen tullut hyvittämään sen, minkä te teitte huonosti?
Tai että minä täst'edes olen valmistava mukavamman vuoteen teille, kärsiväisille? Tai näytän teille, te epävakaiset, harhaankiivenneet uusia helpompia polkuja?
Ei! Ei! Kolmasti ei! Yhä enemmän, yhä parempia teidän lajistanne on käyvä perikatoon, — sillä teidän on kokeminen yhä pahempaa ja kovempaa. Niin vain —
— niin vain kasvaa ihminen siihen korkeuteen, missä salama osuu häneen ja murtaa hänet: kyllin korkeiksi salamaa varten.
Vähään, pitkään, kaukaisimpaan, tähtää minun mieleni ja minun kaipuuni: mitä minuun koskisi teidän pieni, nuori, lyhyt kurjuutenne!
Te ette kärsi kylliksi vielä! Sillä te kärsitte itsestänne, te ette kärsineet vielä ihmisestä. Te valhettelisitte, jos sanoisitte toisin! Te kaikki, te ette ole kärsineet, mitä minä kärsin. — —
7.