»Hyvät ystävät! Kuinka tämä on mahdollista?» sanoi Swart. »Mikä astia! Siitä voi syödä sata miestä ja siihen mahtuu ainakin kaksitoista härkätynnyriä.
»Varmasti», sanoi Witt. »Mihinkä sitä muuten käytetään?»
»Kun kuningas keittää herneitä», sanoi sotamies, »ja pitää pidot, joihin pääsee ken tahtoo, niin tätä käytetään liemiastiana. Ja kun kuningas kruunataan ja hän seisoo tuolla ylhäällä linnan katolla kruunu päässään, niin tässä makaa paistettu härkä ja tuosta suihkukaivosta juoksee parasta punssia ja punaista viiniä. Ja jokainen saa ottaa niin paljon kuin mieli tekee.»
»Koska se tapahtuu taas?» kysyi Kalle. »Silloin täytyy meidän tulla tänne!»
»No», sanoi Witt, »ei se niin hädin tapahdu!»
XV.
He tulivat uudelle museolle ja katselivat sen ulkoseinillä olevia maalauksia.
Museon pääportailla seisoi joukko hienosti puettuja naisia ja herroja täydessä juhlapuvussa.
»Menkää niiden jälestä!» sanoi sotamies.
»Ei se toki sovi», sanoi Swart. »Mehän olemme vain arkipuvuissamme; ei meidän sovi tunkeutua noin hienon herrasväen joukkoon.»