— Oli pippuriakin.
— Ja niin edespäin. Ja kaikki tämä viinan seassa?
— Väkiviinassa.
Salissa kuului hiljaista naurua.
— Näettekö nyt, ihan väkiviinassa. Tehän hierottuanne selkäänne näitte hyväksi juoda suuhunne loput pullon sisällöstä lukien jonkin hurskaan rukouksen, jonka vain teidän vaimonne tuntee, eikö niin?
— Join.
— Paljonko te arviolta joitte? Noin osapuilleen? Ryypyn, toisenkin?
— Juomalasillinen siitä tulee.
— Ihan juomalasillinen. Ehkäpä puolitoistakin juomalasia?
Grigori vaimeni. Oli kuin hän olisi ymmärtänyt jotakin.