— Kuka teidän pyykkinne pesee? kysäsi hän äkkiä, ennenkuin ehdin hänelle sanoa mitään.
— Eräs, tässä talossa asuva vaimo.
— Minä osaan pestä pyykkiä. Mistäpäs te eilen toitte ruuan?
— Ravintolasta.
— Osaan minä ruokaakin valmistaa. Minä tahdon valmistaa teille ruuan.
— Älähän nyt, Helena; mitäpä sinä osaisit valmistaa? Et nyt puhu oikein.
Hän vaikeni ja katsoi alas. Nähtävästi hän pahastui huomautuksestani.
Kului ainakin kymmenen minuttia; olimme kumpikin vaiti.
— Soppaa, sanoi hän äkkiä, nostamatta päätään.
— Mitä? Mitä soppaa? kysäsin kummastuksella.
— Osaan minä valmistaa soppaa. Minä keitin sitä äidille, kun hän oli sairas. Kävin torilla ostoksillakin.