— Sst…
Seurasi pieni nujakka ja taas tuli hiljaisuus.
— Silloin tapaan niin sievän… aloitti ukko.
— Mitä, sievän…? keskeytti hänen vaimonsa.
— Niin, olenhan jo… enkö ole sinulle jo sanonut, että olen kohdannut niin kauniin naisen portaissa, enkö ole sanonut? Minullahan on niin huono muisti. Niin, niin juhannusruohoa… kh!
— Mitä?
— Juhannusruohoa täytyy juoda; siitä se paranee… kh-kh-kh! Se paranee!
— Te hänet keskeytitte, sanoi nuori mies ja kiristeli jälleen hampaitaan.
— Sanoitko, että tänään olet kohdannut jonkun kauniin naisen? kysyi rouva.
— Kuinka?