Vihollinen pystytti heti patterinsa, ja elokuun kahdentenatoista se alkoi ampua. Venetsialaiset vastasivat voimakkaasti, ja kolme päivää kesti kiivasta tykkitulta. Miehistölle lähetettiin vahvistusta Venetsiasta, ja joka tunti nopeakulkuiset veneet saattoivat tietoja taistelun kulusta kaupunkiin. Venetsiassa vallitsi hirveä hätä. Toivottiin, että Chioggia jaksaisi pitää puoliaan, mutta jos sen oli pakko antautua, olisivat seuraukset aivan kauheat. Genovan liittolaiset olivat katkaisseet kaiken yhteyden mannermaahan, ja jos Chioggia antautuisi, voisivat genovalaiset kevyillä gondoleillaan päästä laguuneille ja piirittää kaupungin tältäkin puolen. Siinä tapauksessa nälänhätä uhkaisi Venetsiaa.
Polani oli ryhtynyt toimenpiteisiin siltä varalta, että genovalaisten onnistuisi päästä kaupunkiin. Osan kalleuksista hän piiloitti palatsin lattian alle, osan hän vei laivaansa, joka oli valmiina kuljettamaan Marian ja Julian pois kaupungista. Kauppias kävi yhdessä Francisin kanssa Chioggiassa nähdäkseen omin silmin, miten asiat olivat, ja palasi sieltä levollisempana takaisin.
Francis vietti suuren osan päiväänsä satamassa. Hän kävi Polanin laivoilla, keskusteli merimiesten kanssa ja lausui ilmi sen mielipiteen, etteivät genovalaiset koskaan olisi uskaltaneet piirittää Chioggiaa, jolleivät he olisi tienneet, että Pisani oli erotettu päällikkyydestä. "Minun mielestäni", sanoi hän, "nykyiset onnettomat olot ovat rangaistuksena valtiolle siitä, että se on kohdellut niin kiittämättömästi urhoollista amiraalia, ja olen varma, ettei asemamme koskaan parane, jollemme saa häntä jälleen laivaston päälliköksi.
"Giustiniani on epäilemättä taitava mies, mutta mitä hän on tehnyt, jota voisi verrata Pisanin urotöihin? Miksikä meidän täytyy kohdistaa kaikki toiveemme kokemattomaan mieheen? Minä vakuutan, että jos Pisani olisi vapaa, niin koko Venetsia nousisi yhtenä miehenä vastustamaan vihollista.
"Luuletteko, että kaikki nämä laivat saisivat maata toimettomina täällä, jos Pisani olisi päällikkönä? Sanokaa tovereillenne ja kaikille merimiehille sekä satamassa että maissa, että he yksimielisesti vaativat Pisanin vapauttamista ja nimittämistä ylipäälliköksi!"
KAHDEKSASTOISTA LUKU
Pisani päästetään vapaaksi
Kun Polanin perhe heinäkuun seitsemännentoista päivän aamuna istui aamiaispöydässä, hyppäsi Julia äkkiä ylös paikaltaan. "Kuulkaahan!" huudahti hän. Hänen isänsä ja Francis katsoivat ihmeissään häneen, mutta kuuntelivat myös samalla: syvä, juhlallinen kellonääni kajahti ilmassa.
"Kampanilen kelloa soitetaan", huudahti kauppias. "Siten annetaan käsky kaikille kansalaisille tarttua aseihin. Hirveitä uutisia on varmaankin saapunut."
Kauppias pukeutui heti rautavarustukseensa ja kiiruhti Pyhän Markuksen torille Francisin seuraamana, joka raskaan kypärän asemesta oli ottanut teräslakin päähänsä ja sitonut ylleen rintahaarniskan. Suuri joukko ihmisiä kiiruhti samaan suuntaan. Joukko yhä kasvoi kun he ennättivät piazzettalle, joka oli tungokseen asti täynnä odottavaa väkeä.