"Olen iloinen siitä, että sanoit sen minulle, rakas poikani", sanoi kauppias. "Aina siitä saakka, kun sinä pelastit tyttäreni Mocenigon vallasta, olen salaa toivonut, että sinusta kerran voisi tulla samalla kertaa vävyni ja ottopoikani. Olen ilokseni huomannut, että Julian tunne sinua kohtaan on kypsynyt rakkaudeksi samalla, kun hän itse on kehittynyt naiseksi. Puhuin tänään iltapuolella hänen kanssaan, ja hän tunnusti, että hän ilomielin suostuisi sinun puolisoksesi.
"Minun on turha puhua sinun kanssasi hänen myötäjäisistään. Tarkoitukseni oli, että sinä liikekumppaninani saisit neljännen osan puhtaasta voitosta, mutta Julian miehenä sinun tulee saada kolmas osa. Siten sinun tulosi tulevat niin suuriksi, että Venetsian rikkaimmatkin jalosukuiset miehet voisivat kadehtia sinua. Kuollessani omaisuuteni jaetaan tasan molempien tyttärieni kesken."
Francis ilmaisi muutamin sanoin ilonsa ja kiitollisuutensa kauppiaan ehdotuksen johdosta. Mutta Polani keskeytti hänet:
"Rakas poikani, minä olen yhtä iloinen kuin sinäkin. Nyt tiedän saaneeni pojan, ja samalla on tyttäreni tulevaisuus turvattu. Mene nyt hänen luokseen, hän on työhuoneessani. Puhuin hänen kanssaan tänään iltapuolella, hän odottaa varmaankin levottomana keskustelumme tulosta."
Kaksi kuukautta myöhemmin vietettiin Francis Hammondin ja Julia Polanin häät. Niitä vietettiin suurin juhlallisuuksin, ja kauppias uhrasi suuren summan Venetsian köyhille.
Maria sanoi Francisille jo kauan sitten päättäneensä, että Francisin tulisi mennä Julian kanssa naimisiin.
"Lapsi oli siksi typerä, että hän ensi hetkestä saakka rakastui sinuun, ja minä olin aivan varma siitä, että sinäkin hitaasti englantilaiseen tapaasi olit rakastunut häneen. Isä sanoi minulle jo kauan sitten, että hän toivoi teistä paria."
Francis eli monta vuotta vaimonsa kanssa Venetsiassa, mutta kävi silloin tällöin Englannissakin. Pari kuukautta häiden jälkeen häiritsi hänen onneaan tieto amiraali Pisanin kuolemasta. Pisani ei ollut koskaan täydelleen toipunut niistä kärsimyksistä ja ponnistuksista, joita hän oli saanut kestää Chioggian piirityksen aikana. Hän oli sittemmin laivastonsa avulla anastanut takaisin enimmät genovalaisten valloittamat paikat. Eräässä kahakassa genovalaisten kanssa Pisani haavoittui. Jo ennestään hänellä oli ollut kuumetta, ja hän kuoli kolmen päivän kuluttua.
Herra Polanin kuoltua Francis palasi vaimonsa ja perheensä kera Englantiin ja asettui asumaan Lontooseen, jossa heti sai johtavan aseman kauppiaitten parissa. Mutta hänen omaisuutensa oli niin suuri, ettei hänen maksanut vaivaa jatkaa liikettään, vaan hän jätti sen veljensä huostaan, joka oli yhtynyt Matteo Giustinianin liikekumppaniksi. Joka toinen vuosi Francis kävi vaimonsa kanssa Venetsiassa ja oleskeli siellä muutamia kuukausia, ja aina kuolemaansa asti hän oli vilkkaassa yhteydessä "saarikaupungin" kanssa.