Wihdoin tuli Napoleon itse paikalle hevoisväen ja franskalaisten osakuntain kanssa. Korkeuksilta, jotka ympäröivät lakeutta, näki hän sotureinsa aseman ja huomasi, heti, miten paras oli päälle hyökätä. Hän lähetti kenraali Letourcq'in hevosväen ja kahden kanunan kanssa hätyyttämään Mamelukkeja, jotka seisoivat varajoukkona lähellä Jeniniä. Muilla joukoillaan ryntäsi hän vihollisen kylkiin, sillä aikaa kuin Kleber uskaliaalla parvellaan ahdisti keskustaa.
Turkkilaiset tulivat sillä tavoin ahdistetuiksi usealta haaralta, eivätkä kestäneet enää kauvan. Heidän armeijansa hajotettiin ja he jättivät tappelukentän, hurjasti paeten, ja Franskan tykistö, joka lakaisi lakeutta kuulillaan, teki hirmuista tuhotyötä noiden pakenevain joukossa.
Tätä tappelua kutsutaan Napoleonin sotahistoriassa "tappelu Taborin vuoren tykönä".
El-Fuleh'sta ratsastimme, me Jisreeliin, joka on melkein keskellä lakeutta, puolen penikulman päässä kaakkoista ilmaa kohden. Kylä on rakettu vuorelle, josta on avara näköala yli lakeuden ja lakeutta ympäröiväin vuorten.
Tänne rakensi Ahab palatsinsa ja tänne pakeni hän sadetta, jonka Herra lähetti maahan ikäänkuin vastaukseksi Eliaan rukoukselle. Täällä hallitsi sitten kaksi tämän onnettoman kuninkaan jälkeläistä.
Kaksi kamalaa, veristä tapausta on tapahtunut tällä paikalla. Ahabin mieli teki viinamäkea, joka oli kaupungin alapuolella juuri lähellä hänen palatsiansa. Tämän viinamäen omistaja, Naboth, ei tahtonut sitä myydä, sillä se oli isiltä peritty. Ahab tuli tästä pahoille mielin ja suuttui kovin; silloin lupasi hänen pahanilkinen vaimonsa Jesebel hankkia hänelle viinamäen. Hän palkkasi väärät todistajat vannomaan, että Naboth oli pilkannut Jumalaa ja kuningasta, ja sai kansan kivittämään hänen ulkopuolella Samarian kaupunkia, jossa hän asui. Sitte sanoi hän Ahabille: nouse ja omista Nabothin Jisreeliläisen viinamäki, jonka hän sinulta on kieltänyt rahan edestä; sillä ei Naboth elää, vaan on kuollut. Ahab otti silloin viinamäen omaksensa. Kohta sen perästä lähetti Herra Eliaan Ahabin tykö sanomaan hänelle: "Niin sanoo Herra: pitikö sinun tappaman ja vielä päälliseksi omistaman? Siinä paikassa, jossa koirat nuoleskelivat Nabothin veren, pitää myös koirain sinun veres nuoleskeleman". Ja Jesebelistä puhui Herra samaa, sanoen: "Koirain pitää syömän Jesebelin Jesreelin muurin tykönä".
Pian sen jälkeen tapettiin Ahab sodassa Syrialaisia vastaan. Hän ammuttiin kuoliaaksi vaunuissaan ja vietiin Samariaan, jossa hän haudattiin, ja kun vaunuja pestiin Samarian lammikolla, nuoleskelivat koirat hänen vertansa, Herran sanan jälkeen, kuin hän puhunut oli.
Kun Elias Herran käskystä oli voidellut Jehun Israelin kuninkaaksi, tuli tuo uusi kuningas sotajoukolla ja valloitti Jisreelin. Herran rangaistus sattui silloin Jesebeliin, sillä hän syöstiin ulos akkunasta Ahabin palatsissa ja koirat söivät hänen ruumiinsa Jisreelin pellolla.
Jisreelistä ratsastimme me itää kohden siihen suureen laksoon, jota
Gilboan ja erään toisen, Wähä-Hermon-nimisen vuoren välitse vie
Esdraelonin lakeudelta Jordanin laksoon.
Etelässä päin kohouvat täällä Gilboan jyrkät vuorentörmät, joilla Saul sai surmansa sodassa Philistealaisia vastaan. Täällä kaatuivat myös hänen kolme poikaansa.