Ympäri Kapernaumin kivirauniota kasvaa ohdakkeita niin tiheässä, että ne estävät matkustajaa pääsemästä pois. Kapernaum ynnä Korazin ja molemmat kaupungit Bethsaidat ovat niin kadonneet, niin kutistuneet kokoon, ettei edes niitä paikkojakaan, missä nämät kaupungit ovat seisoneet, millään varmuudella ole voitu löytää.
Seuraa minua, lukijani, niin nousemme tuolle äsken mainitulle vuorelle lähellä Kapernaumia, katsellaksemme tältä ylhäiseltä asemalta merta, sen rantoja ja sen muistoja.
Meri lepää nyt edessämme tyynenä, rauhallisena; mutta, niinkuin kaikki vuorilta ympäröidyt järvet, voi se äkkiä nousseen myrskyn vallassa ruveta raivoamaan, niin että venhe, joka läksi vesille, kun järvi vielä oli sileä kuin peili, on määrässä hukkua ennenkuin ehtii toiselle rannalle, vaikk'ei järvi ole mikään suuri.
Järvi on hyvin kalainen ja voisi vielä tänä päivänä antaa pyytäjälle "suuren kalansaaliin", mutta rannikkoin erinomaisen harvat asujamet eivät välitä tästä elinkeinosta.
Täällä asuvain Arabialaisten kalastustapa on sangen omituinen ja hyödytön. He pyytävät kahdella tavalla kaloja. He joko heittävät pienen käsinuotan rannalta apajalle ja sillä onnistuu heidän silloin tällöin saada vähäpätöinen saalis; tahi myrkyttävät he veden myrkyllisillä leivänmuruilla: kun kala on näitä syönyt, kuolee hän vähässä ajassa ja nousee veden pintaan, jolloin Arabialainen ui ottamaan saalistansa.
Hän syö sitte tätä terveellistä ruokaa tahi tarjoo sitä matkustajalle, jonka hän sattumalta tapaa. Vieraalle on kuitenkin paras että hän pidättää halunsa Galilean meren kaloista, jollei hän itse oli niitä pyytänyt.
Siihen aikaan, kuin järven rannat olivat ikäänkuin reunustetut kukoistavilla kaupungeilla ja väkeä vilisi runsaasti täällä, oli merikin täynnä kalastajain venheitä, joiden uutterat isännät yöt päivät heittelivät verkkojansa apajalle; — nyt sitä vastaan kuulin sanottavan, että ainoastaan yksi pursi purjehtii sen selällä, ja seudun kalastajista olen jo puhunut.
Katselkaammepa nyt itse rantoja ja niiden muistoja. Jos ensiksi luomme silmämme etelään päin, niin näemme vuoremme juurella seitsemän valkeata telttiämme (meidän uusilla matkakumppaneilla oli nimittäin 4 telttiä yhteensä) seisovan vähäisellä ruohoa kasvamalla kedolla. Meidän miehet lepäävät loikovat matkan vaivain perästä telttein vieressä, ja leirimme ympärillä käyvät hevoset ja muulit laitumella.
Puut ja pensaat ympäröivät tätä pientä lakeutta niin tiheästi, erittäinkin järven puolelta, ettei leiristämme voi nähdä järven kirkasta pintaa muuten kuin sieltä täältä lehtien välistä.
Ylt'ympäri lakeutta näkyy sitte Kapernaumin soraläjät ohdakkeilleen.