Tie kävi nyt jyrkästi ylöspäin, kunnes me vähänläntäisen kiviholvin kautta, joka oli niin matala ettemme voineet suorana kulkea siitä, tulimme pyramidin sisustaan. Täällä oli ilma tukehduttavan lämmin. Pimeä käytävä johti tästä suoraan eteenpäin erääsen vähempään huoneesen, jota on ruvettu kutsumaan kuningattaren kammioksi. Isompi huone löytyy sen yläpuolta ja sillä on nimenä kuninkaan kammio. Tullaksemme tuohon jälkimmäiseen huoneesen oli meidän seuraaminen jotakin niistä kaidoista, katuvierustain kaltaisista poluista, jotka nousivat hyvin jyrkkinä pitkin seinuksia kahden puolin sitä isoa, tuohon ensin mainittuun kammioon viepää käytävää. Näiden polkuin pohja oli liukkaista kivistä, joilla jalka luiskahteli melkein kuin sileällä jäällä. Meidän oli kulkeminen tässä yksi erältään; ja ilman Arabialaisten apua emme suinkaan olisi päässeet pois tällä liukkaalla tiellä. Jos nyt joku Arabialaisistamme tässä olisi astunut harhaan tahi vaan vähän luiskahtanut, olisimme me suistuneet alas syvyyteen, joka eroitti nuo molemmat polut toinen toisistansa.
Minun Arabialaiseni käyttivät tätä tilaisuutta, jolloin minä olin kokonaan heidän vallassansa, pyytääksensä vaativalla äänellä "baksjisjia". Mutta kun olin kuullut erään amerikalaisen, joka nykyään oli käynyt pyramideilla, tulleen ryöstetyksi myötäseuraavain miestensä kautta, juuri kuin hän oli pyramidin sisässä, olin minä jättänyt rahani kumppaneilleni, jotka eivät olleet seuranneet minua sisään, niin ettei minulla ollut muassani yhtäkään piasteria. Minä vastasin siis heille, kun he pyysivät rahaa, ettei minulla mitään ollut. He kysyivät nuhaisella äänellä, miks'en ollut ottanut rahaa myötäni, ja minä annoin heidän ymmärtää, että muutamilta, jotka tunsivat asian, olin saanut viittauksen siitä että oli paras olla ilman rahoja, kun pyramidiin sisään aiottiin. He rukoilivat, että lupaisisin antaa heille kun ulos tultiin. Minä vastasin: "sitte se nähdään" ja siihen se jäi.
Kun olimme kulkeneet tuota vaivalloista polkua neljän, viidenkymmenen jalan paikoille, tulimme taas leveään ja tasaiseen käytävään. Kun muutamia askelia olimme astuneet, kääntyi minun edelläni käymä Arabialainen taaksepäin ja laski, lausumatta sanaakaan, kätensä minun pääni päälle, painaaksensa minua maahan. Minä kysäsin vähän kummaksuen, mitä hän tällä aikoi, mutta ennenkuin hän ehti vastaamaan, huomasin syyn siihen; käytävä oli, näet, nyt yht'äkkiä tullut niin matalaksi, ettei voitu siinä suorana käydä, ja hän tahtoi vaan estää minua loukkaamasta päätäni. Muutamain askelten perästä saavuimme nyt niin kutsuttuun kuninkaan kammioon, erääsen isoon saliin. Täällä seisoi äsken mainittu katafalki, mutta ainoastaan jalka siitä oli enää jälillä. Tämä pimeä sali, himeästi valaistuna meidän tuliltamme, näytti hyvin omituiselle. Nuo mustan-ruskeat Arabialaiset, jotka rähisten ympäröivät meitä, samassa kuin he päästelivät hilpeitä hurraahuutoja ja vielä jupisivat "baksjisjiansa", enensivät vielä tämän näyn omituisuutta.
Paitsi jo mainittuja kammioita, löytyy myös käytäviä ja komeroita syvemmällä pyramidin sisässä.
Kun taasen olimme ulkoilmaan tulleet, katselimme kauan aikaa pyramidia alhaalta maasta, ja mitä enemmän tätä jättiläistä rakennusten seassa silmäisimme, sitä enemmän se meitä ihmetytti, ja tuskin voimme uskoa, että ihmiskäsi oli tämän vuoren tehnyt.
Toiset pyramidit olivat eri suuria, muutamat hyvin vähäisiä, muutamat isompia, vaan ei yksikään niin korkea kuin Keopin.
Lähellä pyramideja löytyi useita hautoja ja temppeliraunioita, joista enimmät olivat täynnä hietaa.
Kappaleen matkaa Keopin pyramidista seisoo hirmuisen suuri sphinksi, joka on hakattu yhdestä ainoasta kallionlohkareesta. Mahdottoman suuruutensa tähden kaunistaa se paikkaansa, vaikka nuo hirmuiset pyramidit sitä ympäröivät. Et oikein tiedä kumpaa sinun enemmän tulee ihastella, pyramidiako, tätä rakennustaiteen ihmettä, vai jättiläis-sphinksiä sen juurella, tätä verrattoman suurta, mutta niin hyvästi hakattua kiveä. — Kuinka tämä suunnaton kivenlohkare on lohottu kalliosta, kuinka se on hakattu ja kuljetettu paikalleen, tämä näyttää katselialle ihan ihmeeltä.
Wielä kerran loimme silmäyksen näihin maailman mainioihin muinaisjäännöksiin ja palasimme sitte Kairoon, jonne saavuimme auringon laskeissa.
Noin tiiman matkaa Kairosta toiselle suunnalle päin löytyy huvilinna nimeltä Schubra, jota ympäröivi puutarha, niin ihana ja runsaskasvuinen, jommoista en milloinkaan ennen ole nähnyt. Itse rakennus pylväittensä, marmorilattiainsa, vesisäiliöinsä ja koristelluin saleinsa kanssa näyttää lumotulta linnalta, josta jossakin itä-maalaisessa sadussa kerrotaan.