Tämä pilvi, josta puhutaan niin paljon Israelin lasten matkan aikana Kanaan maahan, ja joka "ei milloinkaan erinnyt kansasta", ansaitsee todellakin likempää tarkastusta. Mitä siitä pitää uskoa? Raamatun yksinkertainen vastaus tähän kysymykseen kuuluu näin: "Ja Herra kävi heidän edellänsä päivällä pilven patsaassa, johdattaaksensa heitä tiellä, ja yöllä tulen patsaassa, valistaaksensa heitä vaeltamaan sekä yöllä että päivällä". Mikä oli pilvi, mikä oli tulen patsas tämän selityksen jälkeen? Eivät ne olleet muuta kuin se puku, jonka Jehovah otti, kun hän tuli täyttämään sitä lupausta, jonka hän oli vannonut Abrahamille, Isaakille ja Jakobille, että Hän antaisi luvatun maan heidän jälkeentulevaisillensa omaisuudeksi, että Hän veisi Israelin pois maasta, jossa heitä ahdistettiin, maahan, joka tulisi olemaan heidän omanansa. Tämän kansan seassa aikoi Hän panna toimeen ne "mainiot työt," jotka tulisivat olemaan koko mailman pelastuksen ikuisena perusteena. Siinä maassa, johon Hän nyt kuljetti tätä kansaa, aikoi hän sytyttää sen kirkkaan valkeuden, joka poistaisi mailman pimeyden. Heidän siassansa aikoi hän antaa sen ruhtinaan ilmestyä, joka oli perustava Jumalan valtakunnan ihmisten seassa, sen ruhtinaan, josta Hän sanoi Abrahamille: "sinun siemenessäs pitää kaikki sukukunnat maan päällä siunatuksi tuleman."
Aika rupesi nyt lähestymään, jolloin Jumala tahtoi täyttää tämän lupauksensa ja Hän alotti valmistuksiansa siihen sillä, että teki Israelin omaksi erityisiksi kansaksensa ja vei heidät Kanaan maahan, joka oli tuleva Hänen suurten ihmeillensä näyttämöpaikaksi.
Hän lähestyi kansaa puettuna pilviin, peittääksensä loistoansa. Hän tuli heidän luoksensa samassa puvussa, jossa Hän ilmaantui Thaborin vuorella, kun hän tuli puhumaan pojastansa mailmalle. Tämä ihmeellinen pilvi siirtyi nyt Israelin lasten taaksi ja varjeli heitä heidän vihollisiltansa koko yön.
"Koska Moses ojensi kätensä meren ylitse, antoi Herra vedet juosta pois vahvalla itätuulella koko sen yön; ja teki meren kuiville ja vedet erkanivat. Ja Israelin lapset kävivät keskeltä merta kuivaa myöten, ja vedet olivat heille niinkuin muurit heidän oikialla ja vasemmalla puolellansa."
Egyptiläiset ajoivat heitä takaa, mutta kun Israel oli ehtinyt toiselle rannalle, sanoi Herra pilvistä Mosekselle: "ojenna kätes meren Ylitse, että vedet juoksisivat Egyptiläisten ylitse, heidän vaunuinsa ja ratsasmiestensä ylitse. Niin ojensi Moses kätensä meren ylitse, ja meri palasi ennen huomenta voimiinsa. Ja koska Egyptiläiset pakenivat, kohtasi heitä vesi ja Herra syöksi heidän keskelle merta, niin että vedet kävivät vaunuin ja ratsasmiesten ja koko Pharaon sotajoukon ylitse, niin ettei yksikään heistä päässyt, mutta Israelin lapset kävivät kuivaa myöten keskeltä merta, ja vedet olivat heille niinkuin muuri heidän oikialla ja vasemmalla puolellansa, ja niin vapahti Herra sinä päivänä Israelin Egyptiläisten kädestä."
Niin kertoo raamattu Israelilaisten matkasta Punaisen meren kautta ja sanoo sitä ihmeeksi, jonka Jumala teki osoittaaksensa että Hän on Herra.
Paljon ovat ihmiset ajatelleet ja puhuneet tästä tapauksesta, ja moni on selittänyt asian varsin yksinkertaisesti riippuvan siitä vahvasta luoteesta ja vuoksesta, joka kunakin päivänä ilmaantuu näillä tienoin. He sanovat ettei Jumalalla ollut mitään muuta tämän tapauksen kanssa tekemistä, paitsi että Hän lähetti vahvan tuulen puhaltamaan yöllä, joten vesi luoteen aikana laski enemmän kuin tavallisesti. Mikään ei kuitenkaan ole helpompi näyttää vääräksi kuin tämä luulo; ensiksikin ei itä-tuuli täällä auttaisi veden laskemista, sillä se puhaltaa suoraan poikki meren; vaan sen tuulen, jolla semmoinen vaikutus pitäisi olla, täytyy tulla Pohjosesta ja puhaltaa pitkin merenselkää, että se ajaisi medet ulos Suezin lahdesta; — toiseksi tapahtui Israelin matkustus yli meren yölliseen aikaan aina aamuun asti, joka on juuri se aika, jolloin vuoksi on voimassa ja meri on korkeimmallansa; kumminkin oli laita semmoinen niinä päivinä kuin minä olin Suezissa; — kolmanneksi sanotaan kahdessa paikassa tuossa piplian kertomuksessa, että vedet olivat kuin muuri heidän oikealla ja vasemmalla puolellansa, ja tätä ei voi mikään luode eikä vuoksi sinä ilmoisna ikänä vaikuttaa, eikä myöskään palaja vuoksi niin pikaisesti, että se hukuttaisi kokonaisen armeian, joka on lähtenyt kulkemaan luoteen aikana kuivuneelle matalalle, ja hukuttaisi sen niin, ettei yksikään jäisi jälille; vaan kun vesi luoteen perästä taasen rupee nousemaan, tapahtuu se niin hiljakseen, että sen nousemista tuskin voi huomatakaan.
Ilman sitä, eihän kukaan voi otaksua ett'eivät Egyptiläiset, jotka olivat niin korkealla sivistyksen asteella, olisi tunteneet luoteen ja vuoksen aikoja eivätkä voineet arvata, mikä vaara oli odotettavana, jos mentiin matalalle, kun vuoksi oli tulossa.
Raamattu esittelee tämän tapauksen ihmeenä, Jumalan tekemänä työnä; ja epäusko, joka aina nauraa semmoiselle, joutuu hyvin ahtaalle tätä tapausta tyydyttävästi selittäissään.
Kuudes Luku.