Me olimme matkallamme myöhästyneet muutamia päiviä, niin ettemme voineet viettää pitkäperjantaita tässä pyhässä kaupungissa, joka meistä oli suuri vahinko; mutta sitä ei enää voitu auttaa, ja vaikka kiiruhdimme matkaamme, emme kumminkaan ehtineet Jerusalemiin ennen kuin vasta toisena pääsiäispäivänä.
Kreetalaisten pitkäperjantai ja pääsiäinen oli viikkoa myöhempään, ja kun pitkäperjantaina oli vietetty loistavaa jumalan palvelusta haudan kirkossa, jossa myös Golgatha on, oli nyt ääretön kansan paljous pääsiäisaaton aamupuolella kokoontunut tuohon avaraan kirkkoon, näkemään tätä suurta ihmetyötä, jolloin Jumala oli langettava tulen taivaasta, joka sytyttäisi hautakappelin lamput.
Jokaisella pyhissävaeltajalla, joita tänne oli runsaasti kokoontunut, oli yksi tai useampi vahakynttilä kädessä, saadaksensa sytyttää niitä tuossa taivaallisessa tulessa.
Niinkuin tavallisesti sotaisessa niinkutsutussa kristillisessä juhlamenossa, joita tässä kirkossa pidetään, oli nytkin suuri joukko turkkilaisia sotamiehiä komennettu tänne pitämään kristityitä järjestyksessä ja estämään heitä lyömästä kuoliaaksi toinen toisiansa, joka usein on tapahtunut näissä kristittyin veljellisissä kokouksissa. Heti sisäänkäytävän vieressä vasemmalla kädellä loikoi muutamia turkkilaisen vartiajoukon päälliköitä varsin mukavassa asemassa uutimillaan ja katselivat sisääntulvaavia kristityitä suurimmalla ylenkatseella. Sotamiehet seisoivat kahdessa rivissä ja muodostivat sillä tavoin avonaisen käytävän portista kirkkoon ja ympäri hautakappelin. Koko kirkko oli täynnä kristityitä ja tungos oli niin suuri, ettei yhdellenkään enää olisi siellä siaa ollut.
Turkkilaiset upseerit ja alaupseerit kävivät edestakaisin pitkin tätä avonaista käytävää sotamiesten välissä, pitääksensä silmällä, että kristityt joka paikassa olivat siivosti ja käyttivät itsensä säännöllisesti. Nämä upseerit olivat varustetut kepeillä, ja jos jossakin paikassa joku melu nousi, rupesivat he lyömään joukkoon kaikin voimin ja heitä näytti suuresti miellyttävän, kurittaa noita vihattuja kristityitä.
Amerikalaisen konsulin avulla olimme saaneet hyvän paikan ylhäällä niin kutsutussa katolisessa parvessa, josta voimme hyvin nähdä hautakappelin ja äärettömän väentungoksen tuolla alhaalla.
Kun hetken aikaa olimme odottaneet, ilmaantui vihdoinkin joukko patriarkkoja ja piispoja juhlakulussa. Heidän edellänsä kannettiin joukko lippuja ja viirejä, joilla oli kuvattuna neitsyt Maria ja Wapahtaja. He kävivät avonaiselle käytävälle sotamiesten välissä, ja tarkoitus oli, että he nyt rukoilisivat Jumalaa lähettämään tulta. Kun kansajoukko näki tämän juhlakulun, rupesivat he kirkumaan ja raakumaan täyttä kurkkua. Muutamat heistä tunkivat sotamiesten rivein läpitse ja seurasivat juhlakulkua hyppien, riekuen ja lyöden itseänsä kuin mielipuolet.
Kun juhlakulku sillä tavoin oli kiertänyt useat kerrat ympäri kappelin, seisahtui se vihdoin sen sisäänkäytävän eteen. Jerusalemin kreetalainen patriarkka riisui päältänsä kaikki koristeensa ja antoi ne seuralaistensa huostaan, kävi sitte kappeliin sisään ottamaan tulta vastaan, ja sulki varovasti oven jälkeensä. Kun hän hetken aikaa oli ollut siellä, aukaistiin kaksi aukkoa, yksi kummaltakin puolelta kappelia, ja niistä sysättiin ulos kaksi palavaa tulisoittoa.
Samassa tuokiossa tuli kaikki koko kirkossa epäjärjestykseen. Kauhea riekuna kuului kansanjoukosta, väkevä, niin että seinät olivat haljeta. Sotamiesten rivit murrettiin paikalla — kaikki tahtoivat sytyttää kynttilänsä yhtä haavaa; käsiä, päitä vilisi sekaisin, ettei voinut yhtä toisesta eroittaa. Hirmuista oli nähdä kaikkea tätä hulluutta, mutta ilahuttavalta tuntui kuitenkin, ettei Kristuksen todellista, vielä tietämättömissä olevaa hautaa saastutettu tämmöisillä pakanallisilla juhlilla, joita kirkon eksyneet lapset viettävät niin kutsutussa "hauta-kirkossa".
Ihmeteltävällä pikaisuudella olivat kaikki sytyttäneet kynttilänsä; näytti siltä kuin koko tuo hyörivä ihmisjoukko yhtäkkiä olisi leimahtanut tuleen, ja tuota kauheata riekunaa kesti yhtä mittaa. Tämä ei ollut kristillisen juhlan kaltainen, vaan sopi paremmin helvetin kuvaksi.