Me olemme nyt taas merkillisellä paikalla. Muikea on sanoa missä vanha Jeriko seisoi. Täällä näkyi kyllä meidän leirimme ympärillä hajonneita jäännöksiä hyvin vanhoista ajoista; mutta vaikea on päättää ovatko nämät tuon ikivanhan Jerikon jätteitä, jonka muurit Jumala voimallansa kukisti Israelin pasunain kaikuessa, tai sen saman-nimisen kaupungin jonka Betheliläinen Hiel rakensi Ahabin aikana, tai sen Jerikon, jonka Herodes Suuri osti Kleopatralta ja jonka hän kaunisti ja koroitti pääkaupunkeinsa joukkoon.
Täällä tehtyin havaintoimme johdosta arvelimme leirimme nyt seisoman vanhan Gilgalin, vaan ei Jerikon asemalla. Josephus sanoo nimittäin Gilgalin olleen 10 vakomittaa Jerikosta ja 50 Jordanista, ja Jordanista tähän paikkaan oli ihan sama matka, ja 10 vakomittaa meidän leiristämme Judeaan päin löysimme seuraavana päivänä hirmuisen suuren vesisäiliön, joka oli noin 660 jalkaa pitkä ja 460 jalkaa leveä, ja sen ympärillä oli jotenkin isoja raunioita; me tiesimme siis varmaan että se Jeriko, josta Josephus puhuu, oli ollut tässä.
Gilgalissa, näin kertoo Josua, sijoitti Israelin kansa ensimäisen kerran leirinsä, sitte kuin he luvattuun maahan olivat tulleet, ja täällä pystyttivät he ne kivet, jotka Jordanista olivat otetut. Täällä levähtivät nuo väsyneet erämaan kulkijat, se sukukunta, joka Arabian korvessa oli kasvanut siitä kansasta, joka paetessaan Egyptin orjuudesta neljäkymmentä vuotta takaperin meni yli Punaisen meren. Täällä vietti Israel ensimäistä pääsiäistänsä siinä maassa, joka heidän isillensä luvattu oli.
Täällä näki Josua miehen seisoman edessänsä, jonka kädessä oli paljastettu miekka, ja kun Josua kysyi, oliko hän Israelin taikka heidän vihollistensa puolella, sanoi hän olevansa Herran sotajoukon päämies ja julisti Jumalan antavan Jerikon Israelilaisten käsiin. Tähän asetettiin "seurakunnan maja" eli tapernakeli, ja se oli täällä kaiken sen aikaa kuin Israelilaiset kävivät sotaa sisämaassa, kunnes se muutettiin Siloon. Gilgal oli sittemmin yksi niistä kolmesta kaupungista, joihin Samuel eri aikoina kokosi kansan, tuomarina ratkaistaksensa heidän riitojansa. Tänne kokoontui kansa uhraamaan poltto- ja kiitosuhria. Täällä korotettiin Saul Israelin kuninkaaksi ja täällä teki hän sen rikoksen, jonka tähden kruunu otettiin häneltä ja hänen suvultansa. Tänne kokoontui Judan sukukunta vastaanottamaan Davidia, kun hän palasi pakomatkaltaan. Täällä toimitti Elisa monta ihmetyötä; hän poisti kuolettavan aineen myrkytetystä padasta, hän paransi Naamanin, Syrian maaherran, ja rankaisi palvelijaansa Gehasia. Gilgal näyttää jo varhain tulleen hylätyksi ja jääneen autioksi. Tästä paikasta ei lausuta mitään Judalaisten vankeuden jälkeen, eikä Josephuskaan sano sen olleen asutun hänen aikanansa.
Tätä paikkaa nimitetään kuitenkin tätä nykyä Jerikoksi, jonka tähden minä käytin tätä nimitystä mainitessani leirimme olleen sijoitettuna Jerikon lähelle.
Täällä vanhan Gilgalin tienoilla on nykyään muutamia savikojuja, ja näissä asuu Beduineja, jotka osaksi viljelevät tätä avaraa lakeutta. Keskeltä heidän kyläänsä kohosi vanha mahtava torni, jonka ristiretkeilijät luultavasti ovat rakentaneet.
Seuraavana päivänä lähdimme liikkeelle sangen varhain ja kävimme niillä raunioilla, joista ennen olen puhunut, ja jotka todenmukaisesti ovat vanhan Jerikon jäännöksiä. Ne ovat vähän matkan päässä länteen päin Gilgalista. Me kävimme tuolla ennen mainitulla vesisäiliöllä; siitä kulki jono raunioita Pohjoseen päin pitkin erään kirkkaan virran kumpaakin rantaa; tämän virran nimi oli Kelt ja sen vesi kostutti muinoin Jerikon ympärillä olevan maan, niin että tämä seutu oli ihanan puutarhan kaltainen. Kelt on varmaankin sama kuin Cherith, jonka reunalla Elias oleskeli Israelissa vallitsevan kovan nälän aikana ja jonne kaarneet toivat hänelle ruokaa. Wielä nyt on lakeus virran rannoilla viljeltyä maata ja näyttää kasvavan runsaasti viljaa. Kaksi tai kolmekymmentä minuutia kuljettuamme tulimme kauniille lähteelle, nimeltä Ain-es-Sultan, joka pursuaa erään kummun juurelta. Tämän vesi koottiin muinoin tuohon suureen säiliöön ja johdettiin sieltä vesikuljetuslaitosten avulla noille avarille kentille, jotka sen kautta tulivat sanomattoman hedelmällisiksi. Eräässä vanhassa kertomuksessa Jerusalemista ja sen lähitienoista on mainittu, että Jeriko neljännellä Vuosisadalla seisoi erään vuorenselänteen juurella 1½ romalaisen penikulman päässä lähteestä. Tämä sopii ihan tesmälleen yhteen sen kanssa, mitä me paikalla havaitsimme. Keltin rannoilla olevat rauniot, tuon suuren vesisäiliön luona, olisivat sillä tavoin tuon Uuden Testamentin aikaisen Jerikon jäännöksiä, jonka Herodes kaunisti, ja itse lähteellä löytyvät muistomerkit osoittaisivat tuon vanhan saman-nimisen kaupungin asemaa.
Meidän on tässä taasen vähän seisahtaminen, luodaksemme silmäys Jerikon historiaan. Me olimme täällä keskellä näitä ainoita jäännöksiä siitä kaupungista, jonne Josua lähetti vakojat Moabista, ja tuolla takanamme olivat ne vuoret, jossa vakojat Rahabin kehoituksesta piilivät kolme päivää, välttääksensä takaa-ajajia. Herran käskystä kävi Israel, liitonarkkia kantaen, tämän kaupungin ympäri 7 päivää; ja seitsemäntenä päivänä, käytyänsä 7 kertaa sen ympäri, puhalsivat papit torviin ja kaikki kansa nosti suuren huudon ja muuri jakosi itsestänsä ja kaikki kansa itse kukin kohdastansa astui kaupunkiin, ja he voittivat kaupungin. Jeriko kukistettiin silloin tykkänään; ja siitä langetettiin tämä tuomio: "kirottu olkoon se mies Herran edessä, joka nousee ja rakentaa tämän Jerikon kaupungin; koska hän laskee siihen perustuksen, niin kadottakoon esikoisensa, ja koska hän rakentaa sen portit, niin kadottakoon nuorimman poikansa". Viiden sadan vuoden perästä rakettiin kaupunki uudestaan ja tämä tuomio täytettiin. Ahabin aikana rakensi Betheliläinen Hiel Jerikon, ja hän menetti vanhimman poikansa Abiramin, kun hän laski perustuksen, ja nuorimman poikansa Segubin, kun hän pystytti portit, niinkuin Herra Josuan Nunin pojan kautta sanonut oli. Täällä oli melkein alituinen koulu Israelin prophetaita varten. Elias ja Elisa tulivat alas Bethelistä tähän kouluun, jonne sieltä oli tuskin päivä-kauden matka. Täältä pitkittivät he matkaansa yli tuon avaran lakeuden Jordanin rannoille ja "prophetain pojat" seurasivat heitä etäältä ja seisahtuivat viimein kauvas heistä ja näkivät heidän käyvän yli Jordanin ja kävivät sitten tervehtimään Elisaa, kun hän yksin palasi. Täällä paransi Elisa Kelt-virran veden ja teki sen terveelliseksi ja siunausta tuottavaksi.
Sitten ei virkata Jerikosta pyhässä historiassa mitään ennenkuin puhutaan sen palmupuistoista ja balsami-tarhoista siihen aikaan, jolloin Herodes osti sen Kleopatralta ja vielä enemmän kaunisti kaupunkia. Tämä uusi Jeriko oli, niinkuin mainittiin, rakettu Kelt-virran rannoille, noin ¾ penikulman päähän eteläänpäin vanhasta kaupungista.
Tässä uudessa Jerikossa oli Jesus vieraana Zakeuksen luona, joka nähdäksensä mestarin, oli noussut metsä-viikunapuuhun.