Tuo täydellinen näillä seuduilla vallitseva kolkkous tekee matkustajan mielen alakuloiseksi. Walkea, keveä hieta peittää joka vuosi osan raunioista, ja harvat, vielä jälellä olevat puut hautaantuvat yksi toisensa perästä, niin että puolen vuosisadan kuluttua kenties koko tuon vanhan kaupungin asema on kätkettynä hedelmättömäin hietakumpujen alle.
Prophetain ennustukset olivat käyneet toteen; Askalon pitää autioksi tehtävän ja Askalonissa ei pidä kenenkään asuman. Toiset prophetat ovat myös ennustaneet sen täydellistä häviötä.
Askalonin historia on merkillinen, mutta tulisi liian pitkäksi sitä tässä kertoa.
Me olimme nyt Wälimeren rannalla ja silmäilimme Askalonin kukkuloilta sen aaltoilevaa selkää. Nähdessämme tämän meren tunsimme aina uudestaan saman ilon ja myöskin jonkinlaisen ikävöitsemisen, että se hetki pian tulisi, jolloin Palestinat ja Syriat matkattuamme, saisimme astua laivaan, ohjataksemme kulkumme takaisin Europaan. Erittäin suloista oli katsella raitista merivettä tänä kuumana, paahtavana päivänä. Ennenkuin söimme aamiaista vilvoittelimme sen verkalleen vyöryvissä aalloissa.
Meidän tiemme kävi nyt useat tiimat pitkin meren rantaa niin lähellä merta, että aallot toisinaan läiskyivät vasten hevostemme jalkoja. Itse ranta oli täynnä pehmeätä hietaa ja näkinkenkiä. Oikealla puolellamme oli korkeita hietakumpuja, jotka kokonaan sulkivat meiltä näköalan. Koko maa on Beduinein hallussa, jotka kuitenkin hyvin harvoin häiritsevät matkustajia. Turvallisuuden vuoksi olimme kuitenkin Gazasta palkanneet oppaan, joka hyvin varustettuna seurasi meitä ratsastaen.
Pakisten kahden nuoremman matkatoverini kanssa ratsastin minä eteenpäin pitkin rantaa. Kun hyvän hetken perästä katsahdimme taaksemme, nähdäksemme kumppaneitamme, olivat he niin kaukana meidän jälessämme, että he näyttivät aivan pieniltä pilkuilta rannikolla. Me seisahdimme sentähden ja päätimme odottaa heitä. Enemmän kuin tiiman odotuksen perästä saavuttivat he meidät vihdoinkin; syynä heidän viivytykseensä oli se, että kaksi hevosista oli väsynyt, niin että he tuskin voivat kulkea. Yksi mies jätettiin viemään näitä kahta hevosta Asdodiin ja se tovereistamme, jonka hevonen oli väsynyt, käytti sen siaan borikka aasia, joka tänäpänä meitä seurasi; toinen väsynyt hevonen oli tulkkimme oma ja hänen täytyi kulkea jalkaisin loppupuolen päivää.
Me luovuimme tässä merenrannasta ja poikkesimme sydänmaahan päin. Tie oli taasen kovin vaivalloinen meidän väsyneille hevosraukoillemme, sillä meidän oli ratsastaminen yli useampain hietatöyrästen, joilla hevoset vajosivat syvälle. Useimmat meistä astuivat alas ja taluttivat hevoisiansa, säästääksensä niitä. Näitä kumpuja, jotka hieta yksin oli tehnyt, ulottui pitkin koko rannikkoa aina Libanoniin asti, ja myrskyn aikana lentää tuo keveä hieta pyrynä yli kenttäin ja muuttaa ne vähitellen erämaiksi.
Meidän oppaamme näytti kotvasen ajan perästä eksyneen tieltänsä, sillä hän kuljetti meitä milloin mihinkin suuntaan. Wihdoinkin pitkän ja vaivalloisen matkustuksen perästä tässä hietaisessa maassa, tulimme kovalle ja hyvälle pohjalle, ja meidän oppaamme näytti taasen osanneen oikialle polulle. Tässä ei kuitenkaan mitään varsinaista tietä ollut, vaan me ratsastimme läpi vainioin, johtaen kulkuamme suorastaan Asdodiin. Me tulimme sillä tavoin suurelle viljavainiolle ja kun olimme juuri keskellä sitä, näimme etäällä muutamia ratsastajia, jotka tulivat täyttä nelistä meitä kohden; tultuansa meitä niin likelle, että ääni voi kuulua, seisahtivat he ja huusivat meille muutamia tuimia sanoja Arabian kielellä. Me kysyimme tulkiltamme mitä he tahtoivat. Hän vastasi meitä kehoittamalla meitä jouduttamaan matkaamme ja pysymään koossa. Luultavasti olivat nuot ratsastajat sen viljan omistajia, jota me ihan vastoin tahtoamme sotkimme, ja he olisivat varmaankin, jos heitä olisi ollut useampi tai meitä vähempi, kostaneet meille tämän pahanteon. Nyt pysyivät he kohtuullisen matkan päässä ja jättivät meidät, kun olimme ratsastaneet ulos heidän vainiostansa.
Hämärässä saavuimme vihdoinkin leiriimme, jonka jo havaitsimme asetetuksi eräälle vähäiselle lakeudelle lähellä Asdodia. Päivällinen oli jo valmisna ja me istuimme hyvin nälkäisinä pöytään.
Täällä löysimme hyvin vähäpätöisen kylän keskellä kaunista seutua. Ylt'ympäri kasvoi kosolta öljypuita, viikunapuita ja palmuja. Kaupungin asema on sangen korkealla ja sieltä voi nähdä hyvin etäälle yli tuon avaran lakeuden Judean synkkiin muoriin asti, jotka siintävinä kohoavat tuolla kaukana idässä.