Tulithan joskus elossas semmoisen himoinsa vangitseman raukan luo, näit vaimoraukkansakin kivulloisen, vain tuskaa kertoi kasvonpiirteet nuo; poskiltaan vaikka kauniinmoiset ennen, näit kauneen, ilon huolten tieltä menneen, murheita näytti otsan synkkä vuo.
Wähänhän kuitenkin sä siellä, veli, korsussa ympärilles silmäs loit, ja köyhyys, puute vastaas irvisteli, elämää onnetonta nähdä voit, ja huonekalut kertoi tappeloista, — vinhasti tuuli vinkui ikkunoista, sä synkän, kolkon muiston sieltä toit.
Warmaankin näit sä, veli, lapsijoukon nälkäänsä valitellen itkevän, näit heidän pimeässä jonkun loukon peitteenään ryysyjä vaan käyttävän, ja pelosta näit heidän säikähtyvän, kun kuulivat isänsä lähestyvän, tietenkin taas nyt aivan päissähän.
Kapakan ohi olet käynyt varmaan yön pimeässä tahi päivällä, näit siellä juopuneena monen harmaan ja monen nuoren lasin ääressä. Kimakkaa melua sä sieltä kuulit, petojen ehkä räyhinäksi luulit, mut juomar' elämää vain kuulit sä.
Isoissa ravintoloissa sa varmaan näit herrain rahojansa tuhlaavan, ja kuulit, kuinka luona lasin armaan he toivat ilmi lankeemustahan, mut perheitänsä, kuten henki häijy, jo perikato ankarana väijyy, on synkkää katon alla valoisan. — — —
Mut synkkiin koppiloihin vankiloiden tuo juomahalu uhrit kokoaa, niin päissään murhaajat ja hekin, joiden kirottu, himo varkaaks' pakoittaa, kuin ylhäisetkin, jotka tavaransa biljaardiin, väkijuomiin pantuansa, suurista petoksistaan maksun saa.
Sanoppas, veli, minkä vaikutuksen nuo näöt omat tehneet sinussa, nuo näöt siveellisen turmeluksen, jok' uhkaa uhkaamistaan Suomea! Ja vastaa! Hyvään työhön voimas suotko vai ylpeästi silmäs poispäin luotko sanoen: "tuo ei koske minua"?
Kirjoita ohjelmaasi raittiutta, totuutta, siveyttä ainiaan! Tosinhan viel' ois juomareita, mutta et sinä ketään saattais siksi vaan. Jos niin sä teet sen hyvän minkä voit sä, jos leiviskäsi mukaan ahkeroit sä, Jumala auttaa sua armossaan.
Wiinan juonti.
Sä tunnet juomaa kauheaa, mi tuhannet saa hautaan ja tuhannet mi hulluiks saa tai vankiloiden rautaan, vaan jota kansat hurmaantuin kuitenkin jumaloivat ja jota kiittäin hymysuin vain juovat minkä voivat