José alkoi välinpitämättömänä viheltää.
— Kas, sanoi Rosenholz, tuossa huomaan jotakin, joka osoittaa, että nuo metsän pojat toisinaan erehtyvät. Ellei meidän tarvitsisi peljätä, että meitä pian tervehtii luoti- ja nuolisade, pakottaaksensa meidät pysymään piilossa ja estääksensä poistamasta polttajaa, kun se sytyttää saaren, en välittäisi tuosta palavasta lautasta enempää kuin ilmassa lentelevästä tulikärpäsestä.
Paksu peite kosteata ruohoa muodosti ikäänkuin lattian uivan puun oksien välille kannattaen pihkaista, palavaa roviota, joka läheni saarta. Intiaanit olivat niin laskeneet tämän ruoholattian vahvuuden, että polttajan ehtiessä saarelle tuli olisi ennättänyt sen kuivata, jolloin se syttyisi itsestään.
Mutta ruoho sattui usein veteen, joka alituisesti sitä kostutti, ja se oli sen syttymistä hidastuttanut. Paksummat puun oksat eivät myöskään ehtineet syttyä, vaan ainoastaan heikommat oksat ja lehdet paloivat.
Tämä seikka ei jäänyt kanadalaisen tarkastelevalta katseelta huomaamatta. Hän päätti pitkällä seipäällä hajoittaa leveämmälle tuota kosteata ruohoa samoin kuin niittäessä hajoitetaan niitetty heinä, mutta samalla kun hän varustihe toimeenpanemaan tätä vaarallista yritystä, toteutui hänen ennustuksensa.
Muutamia luotia ja nuolia lensi polttajan ja saaren välille. Näiden laukausten tarkoituksena nähtävästi oli enemmän pelottaminen kuin haavoittaminen.
— He koettavat saada meidät elävinä, sanoi Rosenholz matalalla äänellä. No niin, nyt täytyy koettaa.
Tulipatsas melkein kosketti saareen, joka pian oli liekkeihin leimahtava.
Metsästäjiä vaivasi jo tukahduttava kuumuus, kun kanadalainen salaman nopeasti sukelsi jokeen, johon katosi. Molemmilta rannoilta kuului hirveä ulvonta ja intiaanit, samoin kuin José ja Fabiankin, jotka nyt olivat yksin, näkivät tuon uivan rovion horjuvan kanadalaisen voimakkaista tempauksista. Tuo ääretön rovio loi vielä hetkeksi kirkkaan valon, sitten se äkkiä rätisi sihisten, tulipatsas jakaantui kahtia ja sammui aaltoihin.
Syvä pimeys seurasi äkkiä tätä häikäisevää valoa; hämärä ja sumu olivat taasen levittäneet synkän vaippansa joelle.