Pian oli vene ehtinyt samalle paikalle, josta kanadalainen alkoi soutaa sitä takaisin. Oli vakava hetki, kun vene kulki jokeen pistävän niemen ohi. Kokassa seisoivat intiaanit kirveet kädessä valmiina iskemään jättiläiseen, perässä seisoivat José ja Gayferos puukoilla varustettuina. Äänetönnä solui tuo pieni alus vedenpinnalla, ja keskeltä jokea kuului kumea huokuminen, ikäänkuin veden hirviö olisi hiekkasärkälle ajautunut.
Tummalla veden pinnalla näkyi saari, jolla saattoi erottaa suuren mustan möhkäleen.
— Jesus Maria! sanoi hiljaa Gayferos, suuresti peljästyen nähdessään vihollisen, jonka jättiläiskoosta hänellä ei ollut aavistustakaan.
— Luottakaa enemmän puukkoonne kuin rukoukseen! kuiskasi José vilkkaasti.
Hitaasti kulki vene eteenpäin, ja nähdessään ihmiset päästi karhu kauhean mörinän. Ojentaen toisen äärettömistä käpälistään sai se koko hiekkavyöryn vierimään jokeen. Sitten alkoi peto hitaasti nousta takajaloilleen. Vene oli tuon vaarallisen paikan lähellä. Soutajat olivat valmiina.
— Kas nyt comanhi, pari voimakasta airon vetoa! Seitsemän ihmisen henki riippuu siitä, huudahti Rosenholz.
Ja peloton metsäsissi koetti parastansa saadaksensa veneen kiitämään niin nopeasti kuin mahdollista pedon ohi, joka seisoi takajaloillaan ja näytti epäilevän, hyökkäisikö vai ei. Intiaani auttoi voimakkaasti metsästäjää ja vene kiiti nuolen nopeudella tuskin sylenkään päästä saaren jättiläisvartian ohi.
Karhu näytti vielä epäilevän, hyökkäisikö veneeseen, ja Rosenholz toivoi jo heidän pääsevän vaarallisen paikan ohi. Tällä hetkellä ja niin nopeasti, ettei metsästäjä ennättänyt sitä estää, ampui eräs comanhi nuolen, joka tunkeutui syvälle karhun ruumiiseen. Rosenholz ei voinut olla päästämättä kiukun huudahdusta. Haavoitettu eläin päästi äreän mörinän, puri yhteen kauheita hampaitansa ja syöksähti veteen.
Molemmat soutajat ponnistivat voimiansa äärimmäiseen asti ja heidän voimakkaat aironvetonsa saivat veneen melkein lentämään joen pinnalla. Karhu myöhästyi, se iski käpälänsä veteen kohtaamatta venettä.
— Hurraa! huudahti José korkealle loiskuvan vaahdon puoliksi tukahuttamana, kestä Rosenholz, kestäkää comanhi! Te olette tehneet tehtävänne kuin kelpo merimiehet. Kuulkaa siellä, pitäkää tapparanne valmiina, ellette halua, että tuo peto saattaa meidät haaksirikkoon.