Intiaanit hiipivät nopeasti soutajien välitse ja samalla kun peto raivosta läähättäen oli jalan päässä veneestä, joka hyppeli joen levottomilla aalloilla, seisoivat he kirveet iskuun valmiina perässä.
— Iskekää! karjasi José.
Intiaanit eivät tarvinneet hänen kehoitustaan, jota he eivät ymmärtäneetkään, sillä kolme kirvestä putosi yhtä aikaa jättiläisen päähän kuin vasarat alasimeen.
— Vielä kerran! huusi José.
— Hiljaa, hiljaa Jumalan tähden! huudahti Rosenholz.
— Intiaanit eivät…
Äkkiä leimahti pyssyn tuli veren punaamalla joella.
Uudelleen haavoitetun karhun ulvonta sekaantui laukaukseen, ja veneen perässä olevista tuntui kuin tuomiopasuuna olisi heidän ylitsensä kaikunut.
— Piru vieköön! huudahti José, nähdessään ruumiin vyöryvän rannalle ja putoavan eläimen lähelle veteen.
— Mikä se oli? lisäsi hän.