— Älä vastaa, José! sanoi kanadalainen, suusota on kyllä hyvä, kun on runsaasti aikaa, niinkuin meillä oli saarella; mutta tässä on toimiminen, eikä puhuminen. No, Ukkosensäde, eikö intiaanien keksintökyky ole teille ilmaissut mitään sotajuonta, minkä avulla pääsisimme täältä?
— Mitäpä meidän tarvitsee sotajuonia tuumailla? vastasi comanhi. Yksinkertaisin ja parhain keino on kantaa vene tästä parin pyssynkantaman päähän.
Juuri kun nuoren päällikön kolme soturia, kantaen kevyttä venettä, aikoi aavikolle päin, päästi eräs heistä heikon huudahduksen.
Vaikkei kuu vielä ollut noussut, valaisivat tähdet niin paljon että saattoi nähdä toisen, noin parinkymmenen miehen suuruisen intiaaniparven. Kolme tai neljä oli ratsain, mutta nämäkin ajoivat yhtä hitaasti kuin kävelevät toverinsa.
— Vaikka Ukkosensäteen sydän onkin rohkea, ei pyssy ole niin varma hänen käsissään kuin minun ja Josén, sanoi Rosenholz. Nuori päällikkö ja Gayferos auttavat veneen kantamisessa, että ehdittäisiin nopeasti, minä ja José suojelemme teitä kaikkia, kun ette voi itse puolustaa itseänne.
— Hyvä! sanoi intiaani, soturi voipi olla hyödyksi muullakin tavoin kuin sotimalla.
Comanhi ja Gayferos noudattivat Rosenholzin kehoitusta. Tämä asettui kantajain toiselle puolen, José toiselle, ja eteenpäin riennettiin niin nopeasti kuin mahdollista oli.
Ei mikään osoittanut että lähenevät intiaanit olisivat huomanneet tuon pienen joukon. Niin ei kuitenkaan ollut niitten vihollisten laita, jotka olivat väijyksissä pensastossa. He päästivät kamalan kiljunnan, mikä ilmaisi heidän vimmansa.
— Jos vain selvästi erottaisin jonkun noista! sanoi José, joka käveli veneen ja joen välillä.
— Tarkasta, José, pikemmin noita, jotka lähenevät tuolta, vastasi Rosenholz. Ai, nyt huomasivat hekin meidät, kuule, kuinka he ulvovat! Mutta älköön yksikään lähestykö pyssyn kantaman päähän! Näes, José, sanottakoon mitä tahansa, niin jalkaväki on edullisempaa aavikolla taisteltaessa, samoin kuin ratsuväki sivistyneitten kansain sodissa. Ennenkuin yksikään noista ratsastajista — ellei hän tahdo turhaan ampua — saa hevosensa pysähtymään, niin että hän voi oikein tähdätä, niin minä…