— En tiedä…
Hänen kasvoissaan liikkui tuskallisia vavahduksia. Hän lisäsi:
— Painoitko minua? Minusta tuntui, että minua sysäsit ja runtelit.
Hän kärsi ilmeisesti.
— Oi Jumalani! Nuo tavalliset kivut… Aika-ajoin hänellä oli kohtutaudin kipuja. Joskus kouristukset olivat vallan lyhyet, äkkiä ohimenevät, pakoittaen hänet voihkimaan tai huutamaan.
Yhtäkkiä Giorgio otti hänet syliinsä, kietoi hänet käsivarsillaan, painoi häntä rajusti itseensä ja oli tukahuttaa hänet hyväilyillään.
X.
Kun ilma oli melkein kesäinen, Giorgio ehdoitti:
— Tahdotko, että aterioimme taivasalla?
Ippolita suostui. He menivät alas.