— Aina illan tullen se poraa kovemmin.

— Ehkä jo joku niistä tulee.

— Ehkä se jo näkee…

— Risti silmäsi, rouva.

— Tuossa tuokiossa on yö.

— Kuule vaan, kuinka se itkee.

— Luulen, että kirkonkello soi.

— Ei, täältä sitä ei voi kuulla.

— Vaiti!

— Täältä sitä ei kuule.