Tässä keskeytti hänet kova huuto; sillä lähteillä, missä Moses väsyneenä nojasi erästä palmua vasten ja Aaron oleskeli muutamien toisten kanssa, oltiin myöskin samaa huomattu kuin Efraimkin — ja suusta suuhun kulki tuo iloinen, kauhea, uskomaton ja kuitenkin todenperäinen ja silmänräpäyksestä toiseen vahvemmaksi vakuutettu tieto.
Moni silmä tähtäsi ylös ja siellä kulkivat mustat pilvet pohjaan päin ja yhä aina pohjaan.
Rankkasade hiljeni; mutta salaman ja ukkosen sijasta huomattiin vain vielä valon vilahduksia niemekkeen ja pohjan kaukaisen meren yli ja etelässä kirkastui taivas.
Vihdoin pilkistihe laskeuva kuu harmaista pilvenhattarista esiin ja sen rauhallinen valo hopeoitsi Baal-Zephonin korkeuksia ja lahden rannikkoa, jota nyt pauhaavat laineet jälleen peittivät.
Riehuva ja vinkuva myrsky muuttui aamutuulen hiljaiseksi löyhäykseksi, joka tuli etelästä, ja meri, joka mylvivän pedon kaltaisena oli syössyt kallioille, lepäsi nyt huo'aten ja murtunein voimin vuoren kivisellä juurella.
Niin monien ruumisten yli levitti meri vielä vähän aikaa synkän paaripeiton ja kalpeneva kuu piti ennen poismenoaan huolta siitä että kuninkaan ja niin monen suuren miehen kostea leposija ei puuttuisi kallista koristusta, sillä sen sateet valuivat yli merenpinnan ja reunustivat sen peittoa yltäyleensä kalliilla koristuksilla säihkyvistä timanteista hopeisissa kutouksissa.
Sill'aikaa kun taivas idässä kirkastui ja pukeutui aamuruskon hehkuvaan loistoon, oli leiri järjestynyt; kuitenkin oli ainoastaan vähän aikaa pikaista ateriaa varten; sillä hieman jälkeen auringon nousun kutsui kumajava vaskirumpu vaeltavan kansan kokoon ja kohta kun se oli lähteillä koolla, heilahutti Mirjam tamburinia, täristeli sen laidassa olevia tiukusia ja löi sen nahkaan niin, että se soi ja kumisi kauvaksi ja hänen kevein jaloin eteenpäin astuessa seurasivat häntä vaimot ja tytöt pyörötanssin rytmisessä tahdissa ja Mirjam lauloi:
Laulaa tahdon Jehovalle; — sillä hän on suuri; hevoset ja vaunut syöksi hän mereen!
Ylistäköön lauluni Jehovaa; sillä hän oli pelastukseni; — hän on Jumalani — ja häntä tahdon ylistää!
Hän, joka isäini Jumala on — häntä lauluni ylentäköön!