— Milloin Pietari herra tulee koliin?
— Tunnin perästä, vastasi Maria, — mutta istukaa toki, tohtori!
— Toiste. En voi odottaa miestänne. Voittehan seurata minua ilman hänen suostumustansakin.
— Miksikä en, mutta me odotamme vieraita.
— Sehän on totta. Kun ehdin, tulen minäkin. Herrat tulevat kyllä toimeen ilman minuakin; tahtoisin nimittäin viedä teidät erään sairaan luo, joka tarvitsee teitä.
— Enhän minä edes tiedä, kenestä te puhutte.
— Ettekö? Kärsivästä, se tietohan riittänee ensi aluksi.
— Ja te luulette että minä voisin…
— Te voitte hyödyttää paljoa enemmän kuin luulettekaan. Barbara emännöi keittiössä ja sanon vielä kerran: teitä tarvitaan avuksi sairaalle.
— Mutta, herra tohtori…