Ritarilla oli nyt käsivarsi siteessä. Keskellä hänen panssariansa ja varuksien olkakappaleessa komeili aatelinen vaakuna taitehikkaasti korkokuvaksi taottuna.
"Teidät on autettu esiin kuolleen hevosenne alta", virkkoi electo ritarille. "Te käytätte miekkaanne oivallisesti."
Hän oli puhunut espanjankieltä, mutta toinen kohautti olkapäitään ja vastasi saksaksi:
"En ymmärrä espanjankieltä."
"Oletteko saksalainen?" kysyi Ulrikki omalla äidinkielellään. "Kuinka te olette joutunut alankomaalaisten kapinoitsijain joukkoon?"
Aatelismies katsoi electoa kummastuneena. Mutta tämä ei hänelle jättänyt miettimisen aikaa, vaan jatkoi:
"Minä ymmärrän saksaa; mitä vastaatte?"
"Minulla oli asioita käydäkseni Antwerpenissä."
"Asioita, mitä asioita?"
"Mitäpä se muihin kuuluu."