Teimmekin kohta senjälkeen kierroksen, kunnes uudelleen saavuimme rannalle ja jatkoimme sitte matkaamme sitä pitkin. Nälkämme sammutimme syömällä eräitä isolajisia ostronia, joita täällä löytyi yllin kyllin.
Illan suussa tulimme aivan metsän lähelle, mutta päätimme silloin, ettemme kulje kauemmaksi, vaan vietämme yömme kukkuloilla huomispäivää odotellen.
Mutta kuka voi kuvailla hämmästystämme, kun saimme kuulla pyssynlaukausten paukkuvan aivan lähellämme?
Ensi työksemme tartuimme aseisiimme ja katselimme hätäisinä ympärillemme, vaan kun emme ketään nähneet, huomasimme pian, etteivät laukaukset tarkoittaneet meitä. Kaikessa kiireessä menimme kukkulalle ja saimme nyt nähdä, mitä siellä tapahtui.
Metsän reunassa vilisi intiaaneja, jotka olivat kiivaassa taistelussa espanjalaisjoukkueen kanssa, joka näytti saapuneen mereltä päin. Vaikka intiaaniparat peittivät vihollisensa nuolisateesen, kaatui heistä kuitenkin suurin osa pyssyn luodeista, eivätkä he uskaltaneet tunkeutua eteenpäin. Useimmat piiloutuivat metsän suojaan ja sieltä he lähettivät nuoliaan. Pieni joukkue vaan pysyi paikallaan. Kauempana metsän takana näimme suuren laivan mastojen kohoavan; näimme ainoastaan laivan etupuolen.
Ei kukaan meistä hiiskunut sanaakaan, laskeuduimme alas kukkulalle ja katselimme siitä taistelun loppua.
Espanjalaiset olivat nähtävästi voitolla, mutta kun ilta oli tulossa, ei heillä näyttänyt olevan vähääkään halua tunkeutua metsikköön. He tyytyivät vaan ampumaan jokaista yksityistä intiaania, jonka saivat näkyviinsä, sillä useimmat näistä olivat vetäytyneet kauemmaksi sisämaahan.
Pian tuli pimeä. Intiaanit sytyttivät tulen, ja kauempanakin metsässä näimme sellaisia tulia joukottaan leimuavan. Ampuminen oli tauonnut, ja pimeys oli lopettanut taistelun.
Pierre Billot, joka koko ajan oli maannut hiljaa, rupesi nyt puhumaan ja ehdotteli, että auttaisimme intiaaneja, koettaisimme sitte heidän avullaan lyödä espanjalaiset ja anastaa heidän aluksensa. Moinen ehdotus miellytti meitä kaikkia. Mielemme paloi halusta saada maksaa espanjalaisille häväistyksemme ja meillä oli täysi työ pysyä paikoillamme tuon lyhyen taistelun aikana.
Nyt piti vaan tulla yhteyteen intiaanien kanssa espanjalaisten huomaamatta ja olla varuillamme, etteivät intiaanit pitäisi meitä vihollisina ja tappaisi meitä ennenkuin ehdimme heille edes esittää ehdotuksemme.