"Uskovainen."
Keisari teki ristinmerkin.
"Minä olen syntinen ihminen…"
"Sinä olet epäillyt ystäviäsi ja luotat vihamiehiisi."
"Vihamiehiini?"
"Sinä nimität heitä toisin. Ja sinä uskot niiden lupauksiin, jotka kietovat sinut verkkoonsa…"
Keisari suoristautui. Munkin sanat saattoivat merkitä vain yhtä.
"Eivätkö tässä ole kysymyksessä aivan ominaisimmat etumme?"
"Venäjän edut vaativat rauhaa."
Se kuului jyrkältä ja järkkymättömältä. Rasputin tiesi, että hänen valtansa osaksi riippui johdonmukaisuudesta ja jyrkkyydestä, ja hän käytti tätä tietoa hyväkseen.