Nyt oli havaittavissa järjestely, jota johdettiin Lontoosta. Ja tässä tiedettiin käytävän epätasaista taistelua, jossa kaikkien voitonmahdollisuuksien tietenkin täytyi joutua enemmistön puolelle.
Tiedot sotanäyttämöiltä tuntuivat kuitenkin ristiriitaisilta. Eivät toivottomilta… Eivät vielä…
Talvi meni. Kesäkin… Tuliko voitto tai rauha?
Saksalaisten rintama oli muodostunut muuriksi joka hitaasti ja teräksisenä työntyi Venäjän sisään. Kerskuva linnoitusvyö katkesi, tarjosi hyökkääjille tervetulleita aukkoja, joista kenttäharmaat hyökyaallot tulvivat esiin.
Varsova oli mennyt. Nikolai Nikolajevitsh epäsuosiossa… Huhuja saksalaisten etenemisestä Pietaria kohti levisi lakkaamatta kaikkiin kansankerroksiin.
Keisariperhe oli lähtenyt Moskovaan. Asiaintilan salaamiseksi vältettiin selittämästä matkaa paoksi. Rasputin seurasi keisarillisia. Keisarin pyynnöstä, joka lausui julki keisarinnan salaisen toivomuksen.
Aleksandra Feodorovna rukoili Blagovieshtshenskin tuomiokirkon Jumalanäidin kuvan edessä. Madonna hymyili, samoin kuin oli hymyillyt vuosia sitä ennen, silmät suurina, lempeästi ja lupaavasti. Mutta hänen hymynsä ei antanut mitään lohdutusta.
Eikö hän kerran ollut luvannut poikaa?
Hän oli valehdellut, valehdellut…
Aleksandra Feodorovna painoi ristiinpantuja käsiään kuumaa otsaansa vasten. Hän tunsi veren suonissaan kohisevan, tykyttävän pelokkaasti ohimoita vasten.