Japanin sodan aikana hän oli ollut kulissien takana, kylmänä katselijana, joka välinpitämättömänä ja hiukan surullisena seurasi tapahtumien kehittymistä. Mutta nyt hänelle koetettiin antaa toimiva osa…
Nelisopimusvallat taistelivat Rasputinia vastaan, joka vaikutti tsaarin luona rauhan hyväksi ja jonka toiveet saada äänensä kuuluville yhä lisääntyivät. Ne saivat Rasputinin kotimaisista, mieskohtaisista vastustajista mahtavia liittolaisia.
Venäjää, joka tunsi valkean tsaarin yksinvaltiuden horjuvan, kuohutti väärän Kristuksen vielä pahempi ja sietämättömämpi yksinvaltius.
Rasputinin valta oli kohonnut korkeimmilleen. Hän oli valtakunnan todellinen itsevaltias. Hänen kätensä muokkasivat tsaarin tahtoa, itsekkäiden, julmien tahi luonnottomien mielihalujen mukaan. Hänen suunsa häpäisi naiset, jotka joutuivat hänen tenhopiiriinsä, saastutti avioliittoja, ajoi jalosukuisia ihmisiä paheiden tielle. Pari kömpelöä, hänen kynästään lähtenyttä piirtoa riitti nimittämään kuvernöörejä, erottamaan ministerejä, telkeämään moitteettomia kansalaisia Pähkinälinnan koppeihin tahi karkoittamaan heitä Siperiaan… Kenties ei ollutkaan vain sairaiden aivojen ansiota, että usko hänen jumalallisuuteensa kasvoi ja sai muotoja, jotka väkisinkin herättivät kauhua ja inhoa kansan terveessä mielessä.
Hänen entisiä kannattajiaan luopui hänestä; lukemattomien petettyjen naisholhokkien haikea tuska vaihtui hehkuvaksi vihaksi, kiroukset ja nyrkkiinpuristetut kädet osoittivat uuden Messiaan astumaa tietä…
Käsi kädessä yleisen katkeroitumisen kanssa kävi vieraantuminen keisariparista.
Tässäkin oli Englanti tulta lietsomassa. Sen kätyrit muokkasivat yleistä mielipidettä ja sanomalehdistöä, laskivat majesteeteista liikkeelle taidokkaasti sepitettyjä naurettavuuksia ja vielä pahempiakin asioita, pujahtivat vallankumouksellisten kokouksiin järjestämään mellakoita ja palatsivallankumouksia, punoivat salajuonia suuriruhtinaiden kanssa ja verhoutuivat keisarin edessä mitä auliimman ystävyyden valhevaippaan.
Suojellakseen keisaria vallankumouspuolueen vehkeiltä oli Englannin lähettiläs, Buchanan, toimittanut englantilaisia salapoliiseja palatsivakoilijain avuksi.
Keisari oli kiitollisena ottanut vastaan englantilaisen liittolaisensa ystävyydenosoituksen aavistamatta, että noilla hämärillä, äänettömästi liikuskelevilla olennoilla oli muitakin tehtäviä kuin suojella hallitsijaa, jonka Englannin mielivalta saattoi syöstä valtaistuimelta.
Nikolai heikko, Nikolai horjuvainen oli ollut Englannin vallanpitäjille varsin tervetullut liittolainen.