Voiko hän vapautua valasta, jonka hän oli kansan silmien edessä tehnyt ristivaltikka kädessään?
Kumartuen eteenpäin hän vielä kerran silmäili salaliittolaisten luetteloa, jonka Freedericks oli laskenut pöydän reunalle.
Etsi lemmikkiveljensä [Mikael Aleksandrovitshin] nimeä… Nousi, pyyhkäisi veltosti ja alakuloisesti mustaa silkkikalottia, joka peitti vielä verestä arpea hänen päälaessaan, meni kirjoituspöydän luo, tuijotti tyhjyyteen…
Freedericksin hiljainen huudahdus sai hänet vihdoin hätkähtäen havahtumaan.
"Majesteetti…!"
Ja kun keisari ei näyttänyt huomaavan epävarman pyynnön rukoilevaa sävyä…
"Rohkenenko muistuttaa teidän keisarilliselle majesteetillenne, että olisi ryhdyttävä varokeinoihin?"
Nikolai käännähti haluttoman näköisenä huomauttajaan päin, joka katsoi häneen pelokkaasti. Sitten hän äkkiä, ikäänkuin havahtuen, kohotti päänsä, hymyili hajamielisesti ja alkoi katsoa vaaraa suoraan silmiin, antaa käskyjä…
Makuusuojan etuhuoneessa odotti keisarinna Aleksandra Feodorovna.
Hänen kasvojensa kalpeus ilmaisi hänen tietävän kaikki.