Se, minkä te kansana olette luoneet, kaunistaneet ja pyhittäneet lemmellänne, ilollanne, suruillanne ja verellänne, on kaupunki, kunta, ei maakunta tai valtio. Kaupungissa, kunnassa, jossa isänne lepäävät ja jossa teidän lapsenne tulevat elämään, missä te harjoitatte taipumuksianne ja persoonallisia oikeuksianne, siellä elätte te elämäänne, elätte yksilöinä. Te voitte jokainen sanoa kaupungistanne samaa, mitä venezialaiset omastaan: Venezia la xe nostra: l'avemo fatta nu.[4] Kaupungissanne tarvitsette te vapautta niin kuin te isänmaassanne tarvitsette yhteyttä. Kunnan vapaus ja isänmaan ykseys — olkoon se siis teidän uskontunnustuksenne. Älkää sanoko Roma ja Toscana, Roma ja Lombardia, Roma ja Sicilia; sanokaa Roma ja Firenze, Roma ja Siena, Roma ja Legnano ja niin läpi kaikkien Italian kuntien. Kaikki muut jaoitukset ovat teennäisiä, eikä niitä vahvista teidän kansallinen perintätietonnekaan.
Isänmaa on vapaiden ja yhdenvertaisten miesten toveruusliitto, joita lähentää toisiinsa veljellinen yhteistyö samaa päämäärää kohti. Teidän täytyy tehdä se sellaiseksi ja säilyttää se sellaisena. Maa ei ole ryhmä, se on yhdyskunta. Oikeata maata ei ole olemassa ilman yhtenäistä oikeutta. Se ei ole mikään oikea isänmaa, missä tuon lain yhtenäisyyttä loukkaavat luokat, etuoikeudet ja erivertaisuus — missä suuren yksilömäärän voimia ja kykyjä sorretaan tai pidetään toimettomina —, missä ei ole tunnustettua, hyväksyttyä ja kaikkien kehittämää yhteisperiaatetta. Asiain tilan sellaisena ollessa ei voi olla kansakuntaa eikä kansaa, vaan ainoastaan joukko, satunnainen ihmisryhmä, jonka olosuhteet ovat vieneet yhteen ja taas toiset olosuhteet erottavat.
Isänmaanne nimessä tulee teidän lakkaamatta taistella kaikkia etuoikeuksia, kaikkea eriarvoisuutta vastaan siinä maassa, joka on nähnyt teidän syntyvän. Vain yksi etuoikeus on laillinen — neron etuoikeus, kun nero ilmautuu kuntoon liittoutuneena, mutta se on etuoikeus, jonka Jumala, eivätkä ihmiset, myöntää. Ja kun te sen tunnustatte ja seuraatte sen ohjeita, tunnustakaa se vapaasti seuraten omaa järkeänne ja omaa valintaanne. Mikä hyvänsä etuoikeus, joka vaatii teitä alistumaan voiman tai perinnöllisyyden nimessä, tai oikeus, joka ei ole yhteisoikeutta, on anastusta ja väkivaltaa, ja teidän tulee taistella sitä vastaan ja koettaa tehdä se tyhjäksi. Olkoon isänmaanne teidän temppelinne. Jumala sen huipulla, yhdenvertainen kansa sen perustana. Älkää hyväksykö mitään muuta tunnuslausetta, mitään muuta siveellistä lakia, jollette tahdo häväistä maatanne ja itseänne. Asettakaa olemassaolonne asteettaisen järjestelyn toisarvoiset lait tuon ylimmän lain asteettaiseksi sovelluttamiseksi.
Ja että niistä tulisi sellaisia, on välttämätöntä, että kaikki ottaisivat osaa työhön niitä laadittaessa. Lait, jotka vain osa kansalaisia on laatinut, eivät koskaan saata ihmisten ja asioiden luonteen vuoksi kuvastaa muuta kuin juuri sen osan pyrkimyksiä ja toiveita. Ne eivät edusta koko maata, vaan sen kolmatta tai neljättä osaa, luokkaa tai piiriä. Lain pitää tuoda ilmi yleiset pyrkimykset, edistää yhteistä hyvää, vastata kansakunnan sydämen vaatimukseen. Koko kansan tulee siis, suorasti tai epäsuorasti? olla lainsäätäjänä. Antaessanne tämän tehtävän muutamille harvoille, asetatte te jonkun luokan itsekkyyden isänmaan sijalle, joka on kaikkien luokkien liitto.
Isänmaa ei ole ainoastaan määrätty alue; tuo rajoitettu maa-alue on vain sen pohja. Isänmaa on se aate, mikä tuolta pohjalta kohoaa, se on rakkauden tunne, toveruusvaisto, mikä sitoo yhteen kaikki tuon alueen lapset. Niin kauan kuin joku yksityinen teidän veljienne joukossa ei ole omalla äänioikeudella edustettu kansallisen elämän kehityksessä, niin kauan kuin joku yksityinen kasvaa oppia saamatta opin saaneiden joukossa, niin kauan kuin joku toimintahaluinen ja kykenevä yksilö kituu köyhyydessä, työnpuutteessa — ei teillä ole sellaista isänmaata kuin pitäisi, kaikkien isänmaata kaikille. Äänioikeus, kasvatus, työ, siinä kansakunnan päätuet! Älkää levätkö, ennenkuin teidän kätenne ovat vahvasti pystyttäneet ne!
Ja kun ne ovat pystytetyt, kun jokainen teistä saa olla varma sekä ruumiillisesta että sielullisesta ravinnosta; kun te, vapaasti yhtyneinä, kierrätte oikean kätenne kuin veljet rakkaan äidin kaulaan, edistytte kauniissa, pyhässä yksimielisyydessä omien kykyjenne kehitystä ja Italian tehtävän täyttymistä kohti, muistakaa silloin, että tuo tehtävä on Euroopan siveellisen ykseyden toteuttaminen; muistakaa niitä äärettömiä velvollisuuksia, jotka se teille asettaa.
Italia on ainoa maa, joka kahdesti on lausunut suuren sanan erillisten kansakuntien yhtymisestä. Ensiksi silloin, kun teidän valloittavat kotkanne kulkivat tunnetun maailman päästä päähän valmistaen sitä yhdistymiselle, tuoden muassaan sivistyslaitoksia. Toisen kerran, sen jälkeen kuin luonnon ja suurten muistojen voima ja hengellinen innostus oli kukistanut itse pohjoismaiset valloittajatkin, ja Italian olemus ruumiistui paaviudessa ja ryhtyi juhlalliseen kutsumukseen, jonka se jo vuosisatoja sitten on hyljännyt — saarnaamaan sielujen ykseyttä kristillisen maailman kansoille. Nyt on meidän Italiallemme aukenemassa kolmas kutsumus, yhtä paljon laajempi kuin entinen, kuin Italian kansa, vapaa ja yhtynyt isänmaa, jota te ryhdytte perustamaan, on oleva suurempi ja mahtavampi kuin Caesarien tai paavien maailmanvalta. Tuon tehtävän aavistus kuohuttaa Eurooppaa ja kääntää kahlittujen kansojen katseet ja ajatukset Italiaa kohti.
Velvollisuutenne isänmaatanne kohtaan ovat suhteelliset tämän tehtävän korkeuteen. Teidän on pidettävä se puhtaana itsekkyydestä, vapaana vääryyden ja tuon poliittisen jesuitismin tahroista, jota sanotaan diplomatiaksi.
Maan hallituksen tulee teidän työnne avulla olla perustettu periaatteiden kunnioitukselle, ei hyödyn ja tilaisuuden epäjumalan palvelukselle. Euroopassa on maita, joissa vapaus on pyhitetty laeilla, mutta joissa sitä järjestelmällisesti loukataan niitä; ihmisiä, jotka sanovat: "Totuus on seikka sinänsä, hyöty toinen; teoria on seikka sinänsä, käytäntö toinen." Nuo maat saavat ehdottomasti sovittaa erehdyksensä pitkänä eristyskautena, sorron ja anarkian vallitessa. Mutta te tunnette oman maanne tehtävän ja kuljette toista tietä. Teidän työstänne tulee Italialla olemaan yhden taivaisen Jumalan ohella yksi ainoa totuus, yksi ainoa usko, yksi ainoa poliittisen elämän laki maan päällä. Sen rakennuksen harjalle, joka on komeampi kuin Capitolio tai Vatikaani, ja jonka Italian kansa tulee kohottamaan, nostatte te vapauden ja yhteisyyden lipun, niin että se loistaa kaikkien kansojen katseissa, ja sitä ette te enää koskaan laske alas hirmuhaltijoiden pelosta tai päivän ansion halusta.
Teillä tulee olemaan rohkeutta niinkuin teillä on uskoa. Te tulette lausumaan korkealla äänellä maailmalle ja niille, jotka nimittävät itseään tämän maailman herroiksi, ne ajatukset, jotka värisevät Italian sydämessä. Te ette koskaan saa kieltää sisarkansojanne. Isänmaan elämän tulee teidän avullanne kasvaa kauneudessa ja voimassa, vapaana orjamaisesta pelosta ja epäilyksen epäröimisestä, pitäen perustanaan kansaa, ohjeenaan periaatteittensa loogillisesti johdetuita ja tarmokkaasti sovellettuja seurauksia, voimanaan kaikkien voimaa, toimeentulonaan kaikkien huojennusta, päämääränään sen tehtävän täyttämistä, jonka Jumala on sille antanut. Ja koska te olette valmiit kuolemaan ihmiskunnan puolesta, tulee teidän isänmaanne elämä kuolemattomaksi.