Silloin kaikki, niin monta kuin heitä oli, hyppäsivät veteen, juuri kuin sammakot. Mutta hän huutaa:
"Älkää uiko tänne, tavoitelkaa tuonpuolista rantaa, muuten ammun kaikki, kuin sorsat!"
— Mitä, pojat, millainen mielestänne on sankari?
— Reipas mies! — sanoivat rosvot, — todellakin aika poika! Mutta mitä hän aluksella teki?
— Niin aluksellako? Hän keri vetonuoran käsivartensa ympärille, juurikuin paperileijan rihman, ja veti aluksen rantasärkälle.
— Mutta kai hän on ruumiiltaan Polkanan kokoinen, vai mitä?
— Eikä, ei ole Polkanan kokoinen. Ruumiiltaan hän ei ole minua isompi, mutta hartiat ovat hiukan leveämmät!
— Leveämmät kuin sinun! Miten se on mahdollista, minkä näköinen hän sitten on?
— No oikein miehen näköinen: tukka tuuhea, parta musta, nenä vähän köyristynyt, kasvot litteät, mutta silmiin kun katsoo, niin pelottaa!
— Olkoon sinussa oikeus, atamaani, sinä puhut hänestä, kuin jostakin ihmeestä, mutta me emme ota uskoaksemme. Sinua miehekkäämpää me emme ole nähneet!