— Lääkäri sanoi, ettei ole mitään vaaraa, ja määräsi kylpyjä, herra.
— Mutta kyllähän sitä jokin vaivaa, sanoi Aleksei Aleksandrovitsh kuullen lapsen itkevän viereisessä huoneessa.
— Minä luulen, ettei imettäjä ole sopiva, herra, sanoi englannitar varmasti.
— Miksi te niin luulette? kysyi Aleksei Aleksandrovitsh pysähtyen.
— Niin kävi kreivitär Paulin luona. Lasta lääkittiin, kunnes huomattiin, että kaikki johtuikin nälästä. Imettäjällä ei ollut maitoa, herra.
Aleksei Aleksandrovitsh mietti hetkisen ja meni sitten toiseen kamariin. Tyttö rimpuili päätään tempoillen imettäjänsä sylissä, ei tahtonut ottaa tarjottua pulleaa rintaa eikä myöskään vaiennut, vaikka imettäjä ja hänen ääreensä kumartunut hoitaja koettivat yhteisvoimin viihdyttää häntä.
— Eikö se voi yhtään paremmin? kysyi Aleksei Aleksandrovitsh.
— Hyvin on rauhaton, vastasi hoitaja kuiskaten.
— Neiti Edwards sanoo, että imettäjällä ei kenties ole maitoa.
— Samaa olen minäkin ajatellut, Aleksei Aleksandrovitsh.