Matrjona. (Syrjään.) Muistipas.
Anisja. (Porstuasta.) Justiinsa lähti. Tulehan tupaan; minä saatan.
Pjotr. Annahan istua viimeiseltä. Siellä on niin painostava ilma. Ja niin on vaikea minun. Oi, ihan on polttanut sydämmeni.. Kumpa jo kuolema tulisi.
Matrjona. Elämä ja kuolema on Jumalan kädessä, Pietari Ingatjitsh. Eikä sitä kuolemaa tiedä. Vielä siitä väliin virkoaakin. Niinpä tässä meidänkin kylässä muuan mies jo oli ihan kuolemaisillaan…
Pjotr. Eikä. Tunnen, että kuolen kohta, tunnen. (Nojautuu alas ja sulkee silmänsä.)
XIII KOHTAUS.
Samat ja Anisja.
Anisja. (Tulee ulos.) No, tuletko vai et? Sinuapa nyt pitää odottaa. Pjotr! Pjotr hoi!
Matrjona. (Menee syrjään ja houkuttelee Anisjaa luokseen.) No?
Anisja. (Laskeutuu rappusilta Matrjonan luo.) Ei ole.