— Mikä on nimenne?
— Kreivi Rostof.
— Hyvä, tiedän. Jää minun adjutantikseni.
— Ilja Andreitshin poikako? — kysyi Dolgorukof.
Rostof ei vastannut hänelle.
— Saanko siis toivoa, teidän ylhäisyytenne?
— Käsken.
"Huomenna kenties lähetetään viemään jotain tiedonantoa keisarille", ajatteli Rostof. "Jumalan kiitos!"
Syynä vihollisen leiristä kuuluviin huutoihin ja leimahteleviin tuliin oli ollut se seikka, että samaan aikaan kun sotilaille luettiin Napoleonin käskykirjettä, hän itse oli lähtenyt ratsain tarkastamaan leiriä. Kun sotilaat huomasivat keisarin sytyttivät he olkikimppunsa ja lähtivät juoksemaan hänen jätkiinsä, huutaen: (vive l'empereur!" Napoleonin käskykirje oli tällainen: