— Teidän rykmenttinne on kunniakkaasti täyttänyt velvollisuutensa, — sanoi Napoleon.
— Suuren sotapäällikön kiitos on sotilaan paras palkinto, — sanoi Rjepnin.
— Mielihyvin annan sen teille, — sanoi Napoleon. — Ken on tuo nuorukainen teidän vieressänne?
— Luutnantti Suchtelen, — vastasi Rjepnin.
Katsahdettuaan luutnanttiin Napoleon lausui hymyillen:
— Nuorena on hän tullut kanssamme ottelemaan.
— Nuoruus ei ole haitaksi urhoollisuudelle — virkkoi Suchtelen.
— Verraton vastaus, — sanoi Napoleon; — nuori mies, teillä on loistava tulevaisuus!
Ruhtinas Andreikin oli asetettu näkösälle vankien eteen, jotta voiton suuruus näyttäisi mahdollisimman täydelliseltä keisarista. Mutta keisarin huomio ei erityisemmin häneen kiintynyt. Varmaankin muisti hän jo nähneensä hänet taistelutantereella ja siksipä hän nytkin, häneen kääntyessään, kutsui häntä nuoreksi mieheksi — jeune homme, jolla nimityksellä Bolkonski ensi näkemältä oli jäänyt hänen muistiinsa.
— No, entä te nuori mies? — sanoi hän Bolkonskille, — miten on teidän laitanne, sankarini?