Pehtooria nauratti.
— Se on hyvä, — sanoi hän. — Mutta kerro nyt, mitä kukin erikseen sanoo. Mitä sanoo Vasjka?
Kylänvanhin ei olisi tahtonut kannella omia kylänmiehiä vastaan, mutta Vasilin kanssa hän oli ollut jo pitkän aikaa pahoissa väleissä.
— Vasili moittii teitä kaikkein enimmän, — sanoi hän.
— Mitä hän sitten sanoo? Kerro kaikki.
— Ihan peloittaa sanoakin. Kyllä hän vielä — sanoo Vasili — saa sangen äkillisen lopun.
— Ahaa, siinä on aika poika! Mitä hän vielä kuhnailee eikä tapa minua! Ei taida näpit ulottua! Hyvä on, Vasjka, tästä saat vielä tehdä tiliä. Entä Tishka? Hän tietysti myöskin haukkuu, vai kuinka?
— Kaikki puhuvat pahaa.
— Mitä ne puhuvat?
— En minä ilkeä sanoa.