—Mahdotonta oli hänen sitä yksin tehdä. Hänellä oli avain.
Tämä hajanainen keskustelu kesti jotenkin kauvan,
—Mutta suokaahan anteeksi, hyvät herrat,—sanoi esimies.—Istukaamme nyt pöydän ääreen keskustelemaan. Tehkää hyvin,—sanoi hän istuen esimiehen paikalle.
—Ne ovat senkin vietäviä, nuo tytöt, sanoi puotipalvelija ja kannattaen sitä mieltä, että päärikoksellinen oli Maslova, kertoi kuinka joku tämmöinen otus oli varastanut bulevaardilla kellon hänen toveriltansa.
Tämän johdosta alkoi översti kertoa vielä ihmeellisempää juttua hopeisen teekyökin varastamisesta.
—Hyvät herrat, minä pyytäisin pysymään kysymyksessä,—sanoi esimies naputellen kynällänsä pöytään.
Kaikki vaikenivat. Kysymykset olivat asetetut näin:
1) Onko Borkin kylästä Krapivenskin piirikunnasta oleva 33 vuotias talonpoika Simon Kartinkin syyllinen siihen, että hän tammikuun 17 p:nä 188' N:kaupungissa, päätettyänsä ottaa kauppias Smelkofin hengiltä, ryöstämisen aikomuksessa, yksin tuumin muiden henkilöiden kanssa, antoi tälle konjakkiin sekotettuna myrkkyä, josta sitten seurasi Smelkofin kuolema, ja anasti häneltä 2,500 ruplaa rahaa sekä briljanttisormuksen?
2) Onko kaupunkilaisnainen, 43 vuotias Jefimia Ivanovna Botshkova syyllinen edellisessä kohdassa mainittuun rikokseen.
3) Onko 27 vuotias kaupunkilaisnainen Katariina Mihailova Maslova syyllinen yllämainitussa kohdassa sanottuun rikokseen.