Kun Nehljudof lopetti, hän otti pöydältä kirjan ja nopeasti sormillaan selaillen sen lehtiä löysi luvun avioliitosta ja luki sen.
—Mihin nainen on tuomittu?—kysyi hän nostaen silmänsä kirjasta.
—Pakkotöihin.
—Niinpä tuomitun tila ei voi hänen avioliittonsa kautta parantua.
—Mutta eihän…
—Malttakaahan. Jos joku vapaa menisi naimisiin tuon naisen kanssa, niin tämän olisi kuitenkin kärsiminen rangaistuksensa. Tässä on kysymys: kuka heistä on ankaramman rangaistuksen alaisena, mieskö vai nainen?
—He ovat molemmat tuomitut pakkotöihin.
—No sitten se on kuitti,—sanoi kenraali nauraen.—Mitä toiselle se toisellekin. Mies voidaan sairauden tähden jättää,—jatkoi hän,—ja tietysti tullaankin tekemään kaikki mikä on mahdollista hänen kohtalonsa keventämiseksi; mutta nainen ei voi jäädä tänne, vaikka menisikin naimisiin hänen kanssansa.
—Kenraalinna juopi kahvia,—ilmoitti lakeija.
Kenraali nyykäytti päätään ja jatkoi: