— Olen kuolevainen ihminen.

— No hyvä, — setä Martinu huusi, — minä lähden kanssasi, enkä jätä sinua yksiksesi. Sinä olet käynyt niin sietämättömäksi, että päästäkseni näkemästä sinua opastan sinut vaikka helvettiin, jos niin tahdot.

Tämä lupaus nosti hymyn Eliaksen huulille ja rauhoitti häntä. Hän näki vihdoin valonsäteen edessään. Hän ajatteli:

— Menen tunnustamaan syntini, menen Herran ehtoolliselle, pelastan sieluni.

Suru ja intohimo eivät hetkeksikään hellittäneet otettaan, ja ajatus, että hänen ainaiseksi täytyi luopua Maddalenasta, nyt kun tämä oli hänen omansa, teki hänen sydämensä raskaaksi, mutta ensimmäinen askel pois synnin tieltä oli nyt otettu, ja seuraavat tuntuivat hänestä jo helpommilta.

Seuraavana aamuna setä Martinu tuli noutamaan Eliasta, ja molemmat lähtivät jalan Nuoroa kohti. Matkalla he eivät vaihtaneet montakaan sanaa. Elias oli edellisenä yönä tutkistellut omaatuntoaan, ja nyt hän kävellessään tietä pitkin kertasi mielessään syntinsä ja hyvät aikeensa, mutta sitä mukaa kuin hän lähestyi Nuoroa, hän tunsi yhä raskaammin kuolettavan ahdistuksen painoa.

— Kuulkaahan, setä Martinu, minusta olisi parasta, että emme nyt menisi minun kotiini.

— Onpa siinä mies! — vanhus virkahti aivan kuin puhuen itsekseen. — Hän menee tunnustamaan syntejään itsensä, eikä Jumalan pelosta; hän ei ikinä opi hillitsemään itseään.

— No, poiketkaamme sittenkin kotiini, — Elias huudahti melkein närkästyneenä.

Heidän saapuessaan Maddalena onneksi oli poissa kotoa. Mutta Elias tunsi, miten heikko hän oli, sillä hän oli kovin pahoillaan, kun ei saanut nähdä Maddalenaa, eikä rohjennut kysyä, missä hän oli. Vähän myöhemmin Elias ja vanhus menivät pappi Porcheddun luo ja odottivat, kunnes hän palasi kirkosta. Porcheddulla ei ollut suuria toiveita päästä tuomiorovastiksi, mutta siitä huolimatta hän eli mukavasti, taloutensa huolellisena hoitajattarena vanha sisarensa Anna. Pieni talo oli sisustettu seudun vanhaan tapaan, puuvuoteet korkeat ja katoksilla koristetut, arkut mustasta puusta ja tuolit olkipäällystimillä peitetyt.