— Naiset ja naiset… etkö siis itse ole nainen? Ole hyvä… älä puhu tuossa äänilajissa. Silloin olet minulle vastenmielinen.
— Sen tiedän, toinen vastasi alakuloisesti. Mutta onko se minun syyni?
Regina pidätti henkeään voidakseen napittaa vyötäisiltä liian ahtaan hameensa. Mitähän Gabrie tarkoitti? Piilikö hänen sanoissaan jotakin erikoista?
— Kuinka vanha olet?
— Miten niin! Kahdenkymmenen.
— Onko se totta?
— On kyllä. Miksi salaisin ikääni? Enhän kuitenkaan koskaan saa miestä!
— Luulin sinua nuoremmaksi, Regina virkkoi. — Älä puhu noin mahtipontisen juhlallisesti. Se on yhtä epämiellyttävää.
— Sen tiedän. Minkä sille voin?
— Milloin julkaiset ensimmäisen romaanisi?