— Hyvä, opettaja virkkoi. Ja te sanoitte, ettette luota lääkäreihin ettekä lääkkeisiin!
— Se tohtori, joka tavallisesti käy täällä, antaa ihmisten kuolla, sillä hän ei anna heille mitään lääkettä, Proto selitti, jottei tulisi puhuneeksi ristiin.
Ja hän pakotti potilaan ottamaan lusikallisen tuota lääkettä, joka oli vain viatonta mehua lasten yskään.
Siitä illasta sairas alkoi parantua.
* * * * *
Silloin opettaja antoi luvan ilmoittaa Antonion perheelle, että hän oli sairaana, jo senkin vuoksi, että ilma oli seljennyt; niin että Marga kenties voisi tulla tervehtimään häntä.
Gesuino lähti viemään sanaa perille ja palasi hiukan nolona mainiten vastaukseksi:
— Miniänne tulee heti ja ottaa tytön mukaan. Mutta…
— Mutta?
Gesuino virnisteli huulillaan, nyökäten päätään Ornellaan päin. Niin, olihan parempi, ettei lapsi saanut nähdä Ornellaa tuossa tilassa. Mutta miksi? opettaja ajatteli. Olihan Ola liian viaton ymmärtääkseen, miten Ornellan laita oli. Aikaihmiset olettavat lapsissa olevan samaa pahuutta kuin heissä itsessään ja herättävät heissä pahoja ajatuksia. Mutta Ornella oivalsi itsestään asian eikä tahtonut näyttäytyä Margalle. Hän tahtoi myös kostaa Gesuinolle.