Porthanin muut historialliset julkaisut.
I.
Juustenin kronikan julkaiseminen suuntasi Porthanin tutkimukset Suomen keskiaikaan. Hän oli siihen asti käsitellyt maamme uudempaa aikaa, etenkin sen sivistystä, kouluja, akatemiaa ja kirkkoa. Pääasiassa olen siitä jo edellä puhunut, kohta olen vielä lisäävä muutamia piirteitä. Porthanin tutkimus oli ollut läheisessä yhteydessä hänen sivistyttämisharrastustensa kanssa. Sentähden oli se laajentunut yhä useammille aloille jälkimäisten kanssa rinnan.
Mutta 1780 luvun alulla muuttui suunta. Porthan alkaa tutkia suomalaisten kaikkein vanhinta historiaa ja heidän keskiaikaansa. Hänen uskollinen työtoverinsa Tengström ottaa jatkaaksensa hänen töitään syventymällä uuden ajan tutkimiseen.[369] Samaan aikaan Porthan löysi runsaat lähdevarastot Ruotsin puolella ja niiden tunnetuksi saattaminen tuli kohta hänen julkaisemistoimensa tärkeimmäksi tehtäväksi.
Siltä se ei kuitenkaan tullut ainoaksi eikä yksinomaiseksi. Porthan oli joutunut yhä enemmän maansa henkisten rientojen keskustaksi. Samalla oli hänen historiallisen tutkimuksensa selvänä ja määräävänä tarkoituksena koko Suomen historian edistäminen. Sentähden jatkuvat hänen uutta aikaa koskevat julkaisunsa. Ne liittyvät vaan nyt hänen toimintaansa kirjastonhoitajana ja johtuvat hänen läheisestä suhteestaan Turun lehtiin. Hän ei tosin enää ollut niitä toimittamassa, kun ne uudelleen ilmestyivät vuonna 1789 ja sitten yhtämittaa vuodesta 1791. Mutta toimitusta lähellä ollen auttoi Porthan sitä pontevasti.
Aineeltaan kuuluivat nuot avustukset etupäässä sivistyshistoriaan, joko sitten oppihistoriaan tahi kirkon ja hallinnon historiaan. Jotenkin runsaasti edustettuna oli biograafinen puoli, joka sekin käsitteli enimmäkseen kahta ensinmainittua alaa. Kuvatut henkilöt olivat näet melkein yksinomaan pappeja, muutamaa yliopistomiestä tahi muuta virkamiestä lukuunottamatta. Tähän valintaan vaikutti kuitenkin paljon lähteitten laatukin, sillä hautajaispuheita näistä oli akatemian kirjastossa suuri joukko. Hautajaispuheet taas olivat enimmin käytettyjä ja tavallisimpia lähteitä tuollaisiin elämäkertoihin.
Elämäkerrat olivat näet aivan lyhyitä ja asiallisia pitemmittä kuvauksitta. Ne perustuivat alkuperäisiin lähteihin, joko tuollaisiin hautajaispuheisiin tahi myöskin omakätisiin muistiinpanoihin ja muihin samanaikuisiin tietoihin. Miten tärkeitä edelliset silloisille tutkijoille olivat, huomaa kirjoituksesta, jonka Porthan niistä kirjoitti vuonna 1791 Turun lehtiin nimellä "Något om likpredikningar". Siinä hän kehottaa kaikin mokomin säilyttämään tapaa pitää noita puheita, joka tapa siihen aikaan oli häviämässä.[370]
Elämäkertoja toimitti Porthan suureksi osaksi yksissä Jaakko Tengströmin kanssa. Vuonna 1794 alkoi niitä ilmestyä kokonainen sarja "Kårta biographier öfver Finske män", joka jatkui vuosina 1796 ja 1797. Niiden tarkoitus oli yleensä hankkia helposti saatavia ja helposti käsiteltäviä lisiä Suomen historiaan. "Ennen on useita tällaisia elämäkertoja otettu näihin lehtiin jälkeentulevain opiksi maan valtiollisessa, kirkko- ja oppihistoriassa sekä sukujen ja henkilöitten muiston ylläpitämistä varten; vähitellen jatketaan tätä edelleen".[371]
Elämäkerrallisten tietojen kokoileminen oli ruotsalaisten kokoilijain kesken hyvin suosittu toimi. Todistuksena siitä ovat lukuisat "Biographica" osastot sen ajan kokoelmissa ja tuollaisten tietojen hankkiminen oli tavallinen aine oppineitten kirjeissä. Porthankin on kirjeellisesti tuota hankintaa välittänyt, osaksi maaseudulta hankkinut, osaksi taas ruotsalaisille tiedemiehille lähettänyt.[372] Esimerkkinä siitä otan tähän tapauksen, joka koskee erästä Turun sanomissa julkaistua elämäkertaa. "Kort lefvernesbeskrifning öfver Hr. Adolph Magnus Klingspor" on elämäkerrallinen kuvaus kirjoitettu Klingsporin jälkeenjättämän päiväkirjan nojalla. Se julkaistiin vuonna 1791. Porthan oli tästä kirjoituksesta tehnyt otteen jo vuonna 1788 lähettääksensä sen vanhalle ystävälleen Lidénille Linköpingiin, mutta Nordin, jolle hän sen suvella samana vuonna näytti, otti sen mukaansa.[373] Se löytyy vieläkin Nordinin kokoelmissa Upsalassa. Referaatti käsittää 23 neljännes sivua Porthanin omalla käsialalla, alussa on vain lyhyesti viitattu tärkeämpiin kuvauksiin ja ilmoituksiin, jotka selittävät ajan käsitystapaa ja sivistysoloja sekä sivuluku merkitty viereen. Mutta sivulta 994 alkaen on referaatti täydellisempi, etenkin 1682 vuoden valtiopäiviä kuvattaessa, joilla Klingspor oli mukana.[374]
Lidén oli julkaissut asiakirjoja näiltä valtiopäiviltä ja sentähden edellämainittu päiväkirjan kohta häntä erityisesti huvitti. Porthan lähettääkin hänelle uuden referaatin päiväkirjasta liittäen mukaan kohtia, jotka valaisevat Klingsporin esitystapaa. Hän lopettaa kysymällä, voisiko Lidén painattaa sen liitteenä asiakirjakokoelmaansa; ellei, niin aikoi hän julkaista sen Turan sanomissa. Tämä oli alkuvuodesta 1789 ja kahta vuotta myöhemmin se ilmestyi noiden lehtien palstoilla nimellä "Anteckningar ang. 1682 års riksdag ur öfverst. Klingspors journal".[375]